Kanta-Häme

Lammin lukio yllätysykkönen

Lukiovertailun Kanta-Hämeen selvä kolmen kärki on Lammin lukio, Hämeenlinnan yhteiskoulun lukio ja Kaurialan lukio. Sijaluvut ovat 65, 84 ja 110.

Kolmikosta Hykin lukio siirtyi keväällä jo historiaan, mutta sitäkin hienommin viimeisten ylioppilaiden tuloksin suhteessa peruskoulun päättötodistusten keskiarvoihin.

Lammin lukion rehtori Kyllikki Vilkuna sanoo iloisena, että hyvältä kuulostaa. Varsinaisena yllätyksenä hän ei hyvää sijoitusta kuitenkaan pidä.

– Tiedetään, että meillä on hyvät opettajat. Siksi tämä mieltä niin lämmittääkin, koska tämä on kiitos opettajien tekemästä työstä.

Tuloksissa näkyy koulun pienuus

Kyllikki Vilkuna painottaa, että hyvissä opetustuloksissa näkyy lukion pienuus.

– Meillä jokaisesta opiskelijasta pystytään oikeasti huolehtimaan.

Rehtori Kyllikki Vilkuna on varma, että suurlukiossa tulokset heikkenisivät, eikä tasoa pystyttäisi pitämään yllä.

Kaurialan lukion rehtori Tuomo Iltanen on samoilla linjoilla.

– Pienten yksikköjen menestys puhuu ehdottomasti Hämeenlinnaan kaavailtua suurlukiota vastaan.

Tuomo Iltanen sanoo koulun hyvien sijoitusten kannustaneen ahkeraan työskentelyyn, niin opettajia kuin opiskelijoitakin.

Sitä Iltanen ei ymmärrä eikä hyväksy, että hyvä menestys käännetään koulua vastaan ja kaupungin lukioiden yhdistämispyrkimysten tueksi. Lyseon lukio on viime vuosien arvosanojen vertailuissa jäänyt kauaksi Kaurialan jälkeen.

Kaupunkiin kaavailtuun suurlukioon tulisi arviolta peräti 1300-1400 opiskelijaa, eli oppilaitoksesta tulisi Suomen suurin lukio.

– Suurin huoli meillä on oppilastuntemuksen vähentymisestä, sanoo Tuomo Iltanen ja kertoo tuntevansa nimeltä jopa suurimman osan koulunsa opiskelijoista.

Suurlukiota ei ole mietitty Tuomo Iltasen mukaan ollenkaan pedagogiselta kannalta.

– Miten tulosten käy mahdollisessa suurlukiossa?

”Mihin tulevaisuus unohtuu?”

Tuomo Iltanen ihmettelee, kun samat päättäjät puhuvat torinaluspysäköintiä perustellessaan tulevaisuudesta, mutta unohtavat sen kylmästi lukiokysymyksessä.

Iltanen vakuuttaa, että Kaurialan lukio haluaa kehittyä – rinnan Lyseon lukion kanssa.

– Nyt nuoret voivat vielä valita, ja lukiot voivat ottaa oppia toinen toisiltaan.

Säästöjä haettaessakaan ei voi tuijottaa vain rahaan.

– Mitä maksaa yhdenkin nuoren syrjäytyminen, kysyy Tuomo Iltanen.

Tätä nykyä maassa on vain kolme yli tuhannen opiskelijan lukiota.

– On hyvä muistaa, että isoille lukioille on rakennettu varta vasten uudet tilat.

Hämeen ammattikorkeakoulun keskittäessä toimintansa Visamäkeen, siltä vapautuu kaupungin käyttöön vanhoja oppilaitosten tiloja Myllymäkeen.

Hyvä yhteishenki

Kaurialan lukiossa ensimmäistä vuotta opiskelevat Anna Rautanen ja Julia Orkola olivat hyvin tietoisia koulunsa hyvästä menestyksestä lukiovertailussa – se myös vaikutti heidän kouluvalintaansa.

Myös opiskelijat ovat suurlukiota vastaan. Kaurialan lukion ajanmukaiset tilat on rakennettu nimenomaan lukiolaisia varten.

– Meillä on täällä hyvä yhteishenki ja ilmapiiri, sanoo Julia Rautanen.

– Täällä saa olla sellainen kuin on, ei tarvitse esittää mitään, jatkaa Julia Orkola. (HäSa)