Kartanoajoista Ronnissa muistuttaa 1780-luvulta peräisin oleva Kauppilan hirsinen päärakennus. Kulttuuriympäristöselvitys korostaa alueen rakennushistoriallista kerroksellisuutta. Kuva: Anja Filppula
Kanta-Häme Hämeenlinna

Lammin Ronnin osayleiskaavan muutos etenee – Kulttuuriympäristöselvitys pohjustaa kaavoitustyötä

Athos-säätiö teetti kulttuuriympäristöselvityksen luostarialueen maankäytön suunnittelun pohjaksi.

Luostarikeskus Panagian alueen osayleiskaavan muutos Lammilla on edennyt askeleen eteenpäin. Entisen Pääjärven eli Ronnin keskuslaitoksen alueesta on valmistunut Hämeenlinnan kaupungin kaavoitustyötä pohjustava kulttuuriympäristöselvitys.

Athos-säätiön puheenjohtaja Hannu Pöyhönen toivoo alueen tulevaa käyttöä tukevan yleiskaavoituksen olevan valmis vuoden 2019 aikana. Athos-säätiöllä on luostarialueella useita rakennussuunnitelmia.

– Ensimmäinen uudisrakennus tulee olemaan uusi kirkkorakennus, Pöyhönen sanoo.

Uudisrakentaminen ei Pöyhösen mukaan ole kuitenkaan vielä aivan lähivuosien asia. Kirkon lisäksi alueelle on suunniteltu mies- ja naisluostaria sekä omaa hautausmaata.

Kulttuuriympäristöselvityksen teetti maankäytön suunnittelun osana luostarikeskusta ylläpitävä Athos-säätiö. Selvitystyön teki Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen ja Luoto oy.

Selvitys käy läpi Kauppilan kartanon ja Pääjärven keskuslaitoksen rakennetun ympäristön sekä kartanon ja keskuslaitoksen aikaiset puistot.

Alueen käyttöhistoriaa edustavat kartano ja keskuslaitos muodostavat selvityksen mukaan omat ja tasa-arvoiset kerrostumansa, jotka edustavat hyvin omaa aikaansa ja aikakausiensa rakentamista.

Ronnin laitosajan ensimmäiset rakennukset ovat valmistuneet 1969 ja 1970. Rakennuskantaa täydennettiin myöhemmin 1979-1991.

Laitoksen suunnitteli arkkitehti Helge Railo. Keskuslaitoksen alueen puutarhasuunnitelman teki hortonomi, puutarhaneuvos Erkki Kivivuori.

Kaava-alueen suuruus on noin 87 hehtaaria ja rakennuksia on yhteensä 20 000 kerrosneliötä. Laitosajan rakennuksia on yhteensä 19 ja kartanoajan rakennuksia viisi. Rantaviivaa alueella on 750 metriä.

Punatiiliset ja pääosin tasakattoiset laitosrakennukset on kulttuuriympäristöselvityksessä käsitelty perusteellisesti. Kauppilan tilan ajoista muistuttavat vain  ulkoasultaan melko hyvin säilynyt päärakennus ja pari talousrakennusta.

Athos-säätiö kunnioittaa Hannu Pöyhösen mukaan alueen menneisyyttä, mutta rakennusten uudelle käytölle ja sisätilojen uudistuksille menneisyys ei ole este. Athos-säätiön käytössä laitosajan rakennukset ovatkin jo taipuneet onnistuneesti uuteen käyttöön kuten kirkkotilaksi ja näyttelytiloiksi. Vanhaa kartanopytinkiä voi puolestaan esimerkiksi vuokrata juhlapaikaksi.

Uudisrakentamisen tulisi selvityksen mukaan noudattaa ja sopeutua samoihin periaatteisiin ja huomioida aikaisempi maankäyttö ja rakentaminen. Näin luostariaika toisi oman aikaansa ja käyttötapaansa ilmentävän kerrostuman historialliseen maisemaan.

Selvitys suosittelee hyödyntämään nykyisiä kerrostumia. Rakennusten rinnalla tämä suositus koskee maisemaa ja luontoa. Jos luostarin toimintaan jatkossa kuuluu puutarha- ja maataloustoimintaa, niin historiallisten, jo kadonneet peltomaiset, hakamaat ja puutarhat voisi huomioida suunnitelmissa. HäSa

Kartano, keskuslaitos ja luostari

Lammin kunta osti vuonna 1965 Ronnin kylästä Kauppilan tilalta 90 hehtaaria, ja lahjoitti Kauppilasta maa-alueen Hämeen vajaamielisten keskuslaitoksen kuntainliitolle kehitysvammaisten keskuslaitoksen paikaksi.

Laitosalueen niminä ovat olleet Ronnin kehitysvammaisten keskuslaitos ja Pääjärven kuntoutuskeskus.

Ensimmäiset rakennukset valmistuivat vuonna 1969 ja 1970. Rakennuskantaa täydennettiin 1979-1991.

Pääjärven keskuslaitoksen historia päättyi Kauppilan hoitokoteihin vuonna 2012, jolloin viimeiset toiminnot lakkautettiin.

Vuonna 2013 Eteva kuntayhtymä ja Hämeenlinnan kaupunki myivät tontin ja rakennukset Kaikkien Athosvuorten Pyhien Perintösäätiölle.

Luostarikeskus Panagian suunnitelmissa on rakentaa alueelle kaksi luostaria ja kirkko.