Kanta-Häme

Lämpö, vesi ja sähkö rohmuavat puolet vastikkeesta

Energian koko ajan nouseva hinta on tehnyt kymmenistä Hämeenlinnan asuinkerrostaloista energiapihejä. Tällä hetkellä kerrostalojen katoille rakennetaan lämmön talteenottopattereita useissa taloissa, sillä lämmityskuluja nipistämällä saatetaan yhdessä kerrostaloyhtiössä säästää tuhansia euroja vuodessa.

Lämpö, vesi ja sähkö nielaisevat melkein puolet yhdestä vastike-eurosta. Ei ole sama millä ja kuinka kerrostaloa lämmitetään.

– Välillä tuntuu tosin siltä, että Suomessa remonttiin päästään vasta, kun parvekkeet ovat putoamaisillaan talon seinästä, johtaja Juhani Vättö Skapat Energiasta sanoo.

Kerrostalojen energiaremontteja jarruttavat edelleen kustannukset, jotka Juhani Vätön mukaan saadaan kuitenkin kuoletettua tulevilla säästöillä muutamassa vuodessa. Asuinhuoneistojen sisälämpötilan viilentäminen yhdellä asteella tuo arvioiden mukaan jo viiden prosentin säästön energiakuluista.

Lämpöpumppujen suosio kasvaa

Nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että uudet kerrostalot ovat jo valmistuessaan energiatehokkaita. Eniten ongelmia on 70- ja 80-luvuilla rakennetuissa taloissa, joiden rakennusaikana energia oli halpaa ja houkutti säästämään väärissä asioissa. Vättö tietää myös päinvastaisia ongelmia.

– Oma lukunsa ovat kerrostalot, joissa on painovoimainen ilmanvaihto. Niiden energiankulutus on vähäistä koska sisäilma ei vaihdu. Toisaalta sisäilma onkin sitten todella huonoa, Juhani Vättö selvittää.

Asuinkerrostalojen energiatehokkuus nousi tapetille vuonna 2008 paljon porua herättäneen energiatodistuslain vanavedessä. Energiatodistukset ja jatkuvasti nouseva lämmitysenergian hinta vaikuttivat siihen, että katseet kääntyivät omakotitalojen energiansäästöstä asuinkerrostaloihin.

Lämmitysenergian hinta on noussut Suomessa noin kymmenen prosenttia vuosittain, eikä enää ole yhdentekevää, kuinka paljon kerrostalon lämmittämiseen kuluu energiaa. Asukkaille kynnyskysymys on usein asuntojen sisälämpötilat, jotka voivat vaihdella kerrostaloissa viileimpien huoneistojen 18 asteesta lämpimimpien 25 asteeseen. Yleensä tehoja lisätään talon kylmimmän asunnon mukaan, vaikka toiset joutuvatkin hikoilemaan.

– Monissa taloissa lämmitetään aivan liikaa. Terveellinen huoneilma olisi oleskelutiloissa 21 astetta ja esimerkiksi makuutiloissa 19 astetta, Vättö sanoo.

Tällä hetkellä kerrostalojen katoille rakennetaan yhä enemmän poistoilmalämpöpumppujen talteenottopattereita. Pumppu ottaa lämmitysenergiaa talosta poistettavasta ilmasta ja siirtää lämmön tuloilmaan, lämpimään käyttöveteen tai vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään.

– Pumput yleistyvät koko ajan. Etenkin Ruotsissa niitä on jo todella paljon.

Puheista tekoihin

Johtaja Juhani Vätön mukaan kiinnostus taloyhtiöiden energiasäästöä kohtaan kasvaa koko ajan. Syykin on selvä. Jos ihmisillä on mahdollisuus säästää riihikuivaa rahaa, on arvostus taattu. Euro on yleensä paras mahdollinen kannustin myös ympäristökysymyksissä.

Kuntien ja valtion kiinteistöjen tilanne vaihtelee vielä valtavasti Suomen eri puolilla. Energiatarkastuksia tehdään koko ajan, mutta päätökset energiansäästöinvestointien aloittamiseksi antavat vielä odottaa itseään monissa kunnissa.

– On kuntia, jotka eivät ole vielä edes harkinneet omien kiinteistöjensä korjaamista ja toisia, joiden hankkeet ovat jo pitkällä. Joissakin kunnissa on menty jopa niin pitkälle, että vaaditaan rakennettavilta taloilta A-energialuokkaa, vaikka laissa edellytetäänkin vain C-luokkaa, Vättö kertoo.

On laskettu, että Suomessa saataisiin aikaan jopa neljän miljardin euron säästöt vuodessa, jos kiinteistöissä tehtäisiin tarvittavat energiaremontit. Kun puhutaan energian säästämisestä, puhutaan yleensä myös kansantaloudesta.

– Näistä asioista on puhuttu jo riittävästi. Onneksi puheet ovat kääntymässä nyt teoiksi, Juhani Vättö iloitsee. (HäSa)

Päivän lehti

3.6.2020