Kanta-Häme

Lämpökaivoa on vaikea saada pohjavesialueelle

Maasta törröttävä putki ja matala kaivanto etupihalla ovat kaikki, mitä näkyy ulospäin Markku Laineen kotitaloon asennettavasta uudesta lämmitysjärjestelmästä.

Pohjavesialueella sijaitsevan omakotitalon pihamaalle tehty 160-metrinen lämpökaivo tiivistetään poikkeuksellisesti bentoniittipelleteillä, joiden on tarkoitus ehkäistä etanolipitoisen lämmitysnesteen pääsy pohjaveteen vuototilanteessa.

Lämpökaivon lupaprosessi oli poikkeuksellisen pitkä. Syksyllä 2013 Laine sai Hämeenlinnan rakennusvalvonnalta toimenpideluvan. Lupa hylättiin avissa, jonka jälkeen Laine valitti päätöksestä vesiasiat käsittelevään Vaasan hallinto-oikeuteen.

Avi muutti kantaansa hallinto-oikeuden päätöksen perusteella. Hallinto-oikeus katsoi, että pohjaveden pilaantumisen vaara voitiin ehkäistä alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteissa riittävän tehokkaasti.

Aluehallintovirastot ovat vuodesta 2010 alkaen käsitelleet pohjavesialueille suunniteltuja energiakaivoja koskevia lupahakemuksia. Vesilain mukainen lupa tarvitaan vain pohjavesialueille rakennettaville energiakaivoille. Koko maassa haettujen lupien määrä on ollut vain noin 60 kappaletta, joista pääosa on saanut hylkäävän päätöksen. Lupahakemuksista noin 70 prosenttia on tehty Etelä-Suomen aluehallintovirastolle.

Vuoden 2013 jälkeen lupia ei juurikaan ole myönnetty pohjavesialueille suunnitelluille energiakaivoille.

Syy aluehallintovirastojen tiukkaan linjaan on Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristöneuvoksen Juha Helinin mukaan ollut pohjaveden laatuun ja sen käyttömahdollisuuksiin kohdistuvat haitalliset vaikutukset sekä varovaisuusperiaate. Energiakaivon rakennusvaihe ja käyttö voivat aiheuttaa myös pohjaveden pilaamiskiellon vastaisia seurauksia.

– Mahdolliset vahingot ovat niin suuria, että kokonaisvaltaisen harkinnan perusteella lupia ei ole myönnetty, Helin toteaa.

– Maalämpö on erinomainen lämmitystapa, mutta se ei sovellu pohjavesialueelle. Markku Laine oli ilmeisesti ensimmäinen kielteisestä päätöksestä hallinto-oikeuteen valittanut ja myönteisen päätöksen saanut yksityishenkilö.

Ympäristöneuvos Juha Helinin mukaan Vaasan hallinto-oikeus on kuitenkin Laineen hyväksytyn valituksen jälkeen pitänyt voimassa kaikissa kolmessa antamassaan päätöksessä aluehallintoviraston kielteisen kannan.

Yksi tapaus, jossa taloyhtiö alkoi toteuttaa Nummelassa peräti 14 lämpökaivon kaivamista pohjavesialueella, on käsitelty korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Yhtiö ehti kaivaa 12 lämpökaivoa ennen kuin rakennusvalvonta keskeytti työn. Valitusten jälkeen hallinto-oikeus katsoi lämmönsiirtoaineena käytettävän etanolin pääsyn pohjaveteen vuototapauksessa todennäköisesti aiheuttavan haittaa vedenotolle ja veden käytölle talousvetenä. Edellytyksiä luvan myöntämiselle ei ollut.

Lämpökaivojen tekeminen pohjavesialueella tuli luvanvaraiseksi vasta vuonna 2011. Tätä ennen teetettyjen kaivojen määristä ei ole tietoa.

Tekniikan alan hallinto-oikeustohtori Mauri Kerätär Vaasan hallinto-oikeudesta kertoo, että ennen tai jälkeen luvanvaraisuuden rakennetuista lämpökaivoista ei ole tiettävästi aiheutunut merkittäviä vahinkoja pohjavesialueilla.

– Suoranaisia vahinkotapauksia ei ole tiedossani. Yksi tapaus oli korvauskysymyksenä hallinto-oikeudessakin esillä, kun yksityisen maalämpökaivon rakentamisen jälkeen naapurin porakaivo kuivui väliaikaisesti.

Markku Laineen naapurustossa ainakin kolme taloa lämpenee lämpökaivoilla, jotka on tehty ennen luvanvaraisuutta.

Maalämpöön Laine päätyi kustannussyistä. Vielä tällä hetkellä talo lämpiää öljyllä, mutta hän arvelee maalämmön edullisimmaksi lämmitysmuodoksi pitkässä juoksussa.

– Alueella ei ollut riittävästi asiasta kiinnostuneita kaukolämmön runkolinjan saamiseksi. Tällä hetkellä jopa öljylämmitys on kaukolämpöä edullisempaa, mutta lämpökattilamme on uusimisen tarpeessa.

Käyttöön järjestelmä kytketään vasta, kun tuhat litraa öljyä sisältävä säiliö on tyhjä.

– Uskon, että maalämpö on myös turvallisempi vaihtoehto kuin maahan kaivettu öljysäiliö, Laine sanoo. HÄSA