fbpx
Kanta-Häme

Lapinjärven tieltä ei ole paluuta

Varusmies voi vaihtaa siviilipalvelukseen, mutta siviilipalvelusmies ei voi enää palveluksen alkamisen jälkeen siirtyä varusmiespalvelukseen.

Taustalla on siviilipalveluslaki, joka estää siirron.

Viime aikoina siviilipalvelukseen siirtyvät ovatkin tulleet entistä useammin varusmiespalveluksesta. Siviilipalveluskeskuksen johtajan Mikko Reijosen mukaan enemmistö Lapinjärvellä sijaitsevaan siviilipalveluskeskukseen tulevista käy asepalveluksessa. Tieto tuli ilmi kesällä valmistuneesta siviilipalvelusselvityksestä.

– Noin 41 prosenttia siviilipalvelukseen tulevista saapuu asepalveluksesta, Reijonen sanoo.

Osuus oli aikaisemmin noin kolmannes. Siviilipalveluksen suosio on kuitenkin pysynyt samana, noin seitsemässä prosentissa ikäpolvesta.

Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan nykykäytäntö on puolustushallinnon kannalta toimiva, eikä lakia ole tarve muuttaa.

– En näe tässä niin merkittävää tasa-arvon ongelmaa, että tämä olisi edes yhteiskunnallisesti kovin merkittävä kysymys, Niinistö kertoo sähköpostitse.

Siviilipalveluskeskuksen johtajan Reijosen mukaan katumapäälle tulevia siviilipalvelusmiehiä on vuosittain kymmenkunta. Asevelvollisuuteen vaihtavia on vuosittain alle 300. Palvelusmuodon vaihdos hyväksytään, jos siviilipalveluskeskuksen porteista ei ole kävelty sisään.

Kaikkiaan siviilipalveluksen valitsee vuosittain noin 2 200 maanpuolustusvelvollista.

Niinistö arvioi, että kokonaisuuteen suhteutettuna kyse on pienestä vähemmistöstä.

– Suomen yleinen asevelvollisuus ei kaadu yksittäisiin henkilöihin, hän sanoo.

Sekä varusmiesten että siviilipalvelusta suorittavien edunvalvontajärjestön Varusmiesliiton vt. puheenjohtajan Niilo Heinosen mukaan siviilipalveluksesta varusmiehiksi haluavat eivät ole ottaneet laista yhteyttä. Varusmiesliitto ei ole ottanut asiaan kantaa.

– Tämä on meillä tiedossa. Jos yhteydenottojen määrä lisääntyisi, liitto ottaisi kantaa, Heinonen kertoo.

Siviilipalveluskeskuksen johtajan Reijosen mukaan siviilipalvelusta suorittavien valinnanmahdollisuutta on rajoitettu aikanaan siksi, että se estäisi asevelvollisten poukkoilun aseellisen palveluksen ja siviilipalveluksen välillä.

Siviilipalvelukseen hyväksytyllä on nimittäin oltava lain mukaan vakaumus, joka estää aseellisen palveluksen.

– Tämä ei ole aina ollut näin. Tämä on kirjoitettu sitä varten, ettei tulisi niitä ihmisiä, joilla on tällä viikolla vakaumus, mutta ensi viikolla ei, Reijonen sanoo.

Laissa ei kuitenkaan määritellä, mitä tai millainen vakaumus on. Vakaumusta ei Suomessa rauhan aikana tutkita.

Työ- ja elinkeinoministeriön tekemässä selvityksessä vakaumuksen merkitys siviilipalvelukseen hakeutumisen syynä on pieni. Vakaumuksen vuoksi siviilipalvelukseen hakeutuu noin 36 prosenttia kaikista palvelusmuodon suorittavista.

Lopulle, noin 64 prosentille, valinnassa painavat käytännölliset syyt. Näitä ovat esimerkiksi mahdollisuus yöpyä kotona, normaali työaika ja toiveet saada työkokemusta siviilipalveluspaikasta.

Reijonen pitää nykyistä käytäntöä riittävän toimivana. Hän huomauttaa, että vakaumuksen selventäminen pitäisi muuttaa myös perustuslakiin.

– Meidän täytyy luottaa henkilön omaan näkemykseen. HäSa

Menot