Kanta-Häme

Lapsella on oikeus salata terveystietonsa vanhemmiltaan

Alaikäisen lapsen isä tai äiti ei välttämättä saa koskaan tietää, jos hänen lapselleen on tehty abortti tai hän kärsii vaikkapa masennuksesta tai jostain muusta psyykkisestä sairaudesta.

– Näin on. Potilaslaki suojelee myös nuorta, vahvistaa Hämeenlinnan terveyspalvelut -liikelaitoksen lasten ja nuorten palveluista vastaava apulaisylilääkäri Päivi Mali.

Poikkeuksen muodostaa, jos lääkäri tai esimerkiksi kouluterveydenhoitaja tulkitsee kyseessä olevan lastensuojelullisen asian.

– Jos nuori toimii oman etunsa ja terveytensä vastaisesti, pitää harkita yhteydenottoa lastensuojeluviranomaisiin. Esimerkiksi päihteiden käytön tai seksuaaliasioiden kohdalla asia saattaa olla näin, Mali miettii.

Hänen mukaansa vaikkapa ehkäisyasiat taas ovat sellaisia, jotka ovat aina tiukan luottamuksellisia nuoren ja hoitavan lääkärin välillä.

– Toki järkeä käytetään, ja harkinta on aina tapauskohtaista.

– Usein kysyn lapselta, sopiiko että puhutaan tästä isän tai äidin kanssa. En ole kokenut nuoren tietosuojaa koskaan ongelmaksi, Mali toteaa.

Riittävä kypsyys

Kaupungilla on mietitty myös nuoren ihmisen tietosuojaa esimerkiksi siirryttäessä sähköiseen palveluympäristöön. Hämeenlinna on siirtymässä tämän vuoden lopulla valtakunnallisen Kanta-arkiston käyttöön.

Sähköisten potilastietojen arkiston pitäisi parantaa myös yksilöllistä tietosuojaa.

– Nykyisessäkin potilastietojärjestelmässä on täppä, joka ilmoittaa, jos nuori on kieltänyt tietojensa luovuttamisen. Ei sitä mahdollisuutta kovin moni käytä, kertoo terveydenhuollon tilaajaylilääkäri Markku Nurmikari.

Nurmikari sanoo, että vaikka kieltoa ei olisikaan, tietojen luovuttamisessa ollaan silti aina varovaisia.

– Sen täytyy kuulua ammattitaitoon, että tunnistaa, minkä tiedon luovuttaminen voisi olla vahingollista lapsen kannalta.

– Joskus voi olla lapsen edun mukaista, etteivät vanhemmat saakaan tietää. Vanhemmat saattavat olla myös osa ongelmaa, Nurmikari pohtii.

Kumpikaan kaupungin lääkäreistä ei olisi valmis määrittelemään mitään ohjeikää, jonka perusteella nuoren salaamisoikeutta arvioidaan.

– Laki lähtee siitä, että lapsella on riittävä kypsyys- ja kehitystaso arvioida omaa hoitoaan. Se on aina yksilöllinen arvio, Nurmikari sanoo.

– Totta kai lähdemme siitä, että yhteistyötä tehdään aina myös nuoren potilaan vanhempien kanssa, jos se on mahdollista, Mali miettii.

Joillakin yksityisillä lääkäriasemilla ikäraja tietojen salaamisoikeudessa on vedetty 12 vuoteen.

– Pidän sitä aika matalana, Nurmikari arvioi.

Luottamus tärkeintä

Hämeenlinnan Mehiläisen vastaava lääkäri Ilari Sauroja kertoo, että 12 vuoden rajapyykki tulee Lääkäriliiton eettisistä suosituksista. Mehiläisessä suositus konkretisoituu OmaMehiläinen-potilastietojärjestelmän yhteydessä.

– Se on systeemi, jossa voi katsella omia tietojaan ja linkittää omat lapsensa mukaan. Vaadimme 12 vuotta täyttäneiltä lapsilta kirjallisen suostumuksen, jos heidän vanhempansa haluavat katsella heidän tietojaan omalta tililtään. Se on tiukka linja, Sauroja kertoo.

Vastaanottotyössä hänen mukaansa ratkaisee lääkärin intuitio ja kokemus.

– Olen monesti joutunut tilanteeseen, jossa on pitänyt pyytää vanhempaa poistumaan, jotta saan lapsen suoraan ja rehellisesti kertomaan asiastaan.

Sauroja painottaa potilaan ja lääkärin keskinäistä luottamusta hoidon onnistumisen keskeisenä tekijänä.

– Ymmärrän kyllä, että se voi särähtää pahasti vanhemman korvaan tai silmään, jos 12-vuotias saa periaatteessa salata aborttinsa tai masennuksensa, mutta käytännön ongelma se ei ole.

Hän sanoo tarjoavansa omille teini-ikäisille potilailleen yksityisyyttä aktiivisesti.

– Kysyn esimerkiksi, että “tuleeko äitikin mukaan?”. Potilas saa sitten itse päättää.

– Ja jos olen huomannut, että 9-vuotias tuntee olonsa hankalaksi vanhemman läsnä ollessa, olen kysynyt vanhemmalta luvan hoitaa lasta yksin, Sauroja avaa metodejaan. (HäSa)