Kanta-Häme

Lapsen etu on vanhemman velvollisuus

Kun eropäätös on valmis, on vanhempien paitsi päästävä yli epäonnistuneen parisuhteen aiheuttamasta pettymyksestä, myös pohdittava lasten asemaa uudessa tilanteessa.

Lähtökohta on, että lapsella olisi jatkossakin oikeus molempiin vanhempiinsa.

Psykososiaalisen tuen palveluiden päällikkö Marika Paasikoski-Junnisen mielestä tärkeintä olisi, että vanhemmat pystyisivät viileistä väleistä huolimatta ratkaisemaan lasta koskevat asiat sotkematta entisen parisuhteen ongelmia mukaan.

Kuinka yleistä on, että lasta käytetään riitaisan eron pelinappulana?

– Kyllä sitä tapahtuu, mutta harvoin tarkoituksella. Kun ero on tuore, tunteet käyvät kuumina. Silloin toisen vanhemman, jota kohtaan saattaa tuntea syvääkin katkeruutta, näkemys lapsen edusta ei välttämättä vastaa omaa käsitystä.

Imetys voi olla ratkaiseva asia

Eräs lastensuojelun asiakkaana oleva isä kertoo työntekijän todenneen viikon olevan liian pitkä aika 2-vuotiaalle lapselle olla erossa äidistä.

Isästä vastaavan ajan erossa olemiselle ei nähty samanlaista ongelmaa, huolimatta siitä, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, ja että perhe on lastensuojelun asiakkaana äidin mielenterveys- ja päihdeongelmien sekä uhkaavan käytöksen vuoksi.

Myös tilastojen mukaan lähivanhempi, siis se, jonka luona lapsi vakituisesti asuu, on useammin äiti kuin isä. Lastenvalvojien mukaan tämä kuitenkin johtuu siitä, mitä vanhemmat keskenään ovat päättäneet.

Lastenvalvojan tehtävänä on vahvistaa lasta koskeva sopimus, jollei se selvästi ole vastoin lapsen etua.

Paasikoski-Junninen korostaa, ettei vanhemman sukupuolella ole merkitystä. Ainoastaan imeväisikäisten asumisjärjestelyiden kohdalla voi olla niin, että äidin läsnäolo on välttämätöntä.

Sosiaalityössä reilu 30 vuoden ajan työskennellyt johtava perheneuvoja Maarit Kivelä myöntää, että ennen erityisesti pienen lapsen edun mukaista nähtiin olevan juuri äidin läsnäolo.

– Aika harvalle tuli edes mieleen, että isäkin voisi olla lähivanhempi. Osa lastenvalvojista ja vanhemmista saattaa valitettavasti edelleenkin ajatella näin.

Kivelä korostaa, että nykyisin isä ja äiti nähdään lapsen näkökulmasta yhtä tärkeinä. Hän uskoo tämän johtuvan osittain siitä, että erityisesti nuoret isät itse ovat aktiivisempia ja ottavat enemmän osaa lapsen elämään.

– Nykysukupolvi lähtee siitä ajatuksesta, että molemmat, niin äiti kuin isä, ovat yhtä paljon vanhempina. Silloin myös erotilanteessa lähtökohta on se, että asumisjärjestelyt jaetaan puoliksi.

Myös iltatapaamiset, joissa viikonloppuvanhempi osallistuu lapsen arkeen kuljettamalla harrastuksiin, ovat Kivelän mukaan lisääntyneet.

– Aiempaa enemmän tehdään myös määräaikaisia sopimuksia, jolloin sekä vanhemmat että lapset pääsevät kertomaan määräajan päätyttyä, kuinka esimerkiksi uusi asuinjärjestely toimii.

Keskinäiset riidat etäännyttävät lapsesta

Vuoroasuminen saattaa tuntua vanhemmista parhaalta ratkaisulta.

Sosiaalityöntekijä, lastenvalvoja Leena Raitasaari kuitenkin muistuttaa, ettei järjestelmä välttämättä aina sovi lapselle. Jopa saman perheen lapset saattavat reagoida ympäristön vaihteluun eri tavoin.

Vuoroasuminen toimii Raitasaaren mukaan parhaiten silloin, kun vanhemmilla hyvä keskinäinen vuorovaikutus.

– Vaikeintahan näissä asioissa on juuri se, ettei ole olemassa valmista sabluunaa, joka toimisi tilanteessa kuin tilanteessa.

Kivelä vahvistaa, ettei kahden eri kodin välillä kulkeminen ole lapselle hyväksi, mikäli niissä vallitsevat täysin eri säännöt ja arvot eikä tieto lapsen asioista kulje aikuisten välillä.

– Se on vähän kuin muuttaisi viikoittain maasta toiseen.

Joskus toinen vanhemmista voi pyrkiä vieraannuttamaan lasta toisesta vanhemmasta siten, että lapsi ajan myötä oppii ajattelemaan, ettei halua olla vanhempansa kanssa missään tekemisissä.

– Toisen mollaaminen on lapselle tuhoisaa. Vaikka vanhemmat eivät sietäisikään toisiaan, pitäisi muistaa, että lapselle vanhemmat ovat maailman tärkeimmät ihmiset.

Mikäli sopimukseen ei päästä, voi lasten asioissa tehdä ratkaisun hakemuksesta vain oikeus. Oikeudessa asia voi edetä joko asiantuntija-avusteisen sovittelun kautta tai oikeuden istunnossa, johon sisältyy sosiaalitoimen laatima olosuhdeselvitys. (HäSa)