Kanta-Häme

Lapsille on tehty tänä vuonna jo 24 elinsiirtoa - munuainen tulee usein vanhemmalta

Valtaosa lasten saamista munuaisista tulee vanhemmilta. Nyt vietetään elinsiirtolasten viikkoa.
Elinluovutuskortti.

Suomessa on tehty tänä vuonna jo 24 elinsiirtoa lapsille ja nuorille. Lähes puolet siirteen saaneista sai uuden munuaisen

Normaalisti lapsille ja nuorille tehdään vuosittain noin 20-25 elinsiirtoa. Valtaosalla siirteen saaneista on synnynnäinen vika, joka aiheuttaa vakavan sairauden.

– Yleisin syy lapselle tehtävään munuaisensiirtoon on synnynnäinen nefroosi tai virtsateiden rakennepoikkeavuudet. Maksansiirron syynä on yleisimmin sappitieatresia. Sydänsairauksista sydämensiirtoon voi johtaa sydänlihassairaus tai rakenteellinen sydänvika, kertoo lasten elinsiirtolääkäri Timo Jahnukainen HUS:n Lastensairaalasta.

 

Vanhemmat toimivat entistä useammin lapsen munuaissiirteen antajana. Tänä vuonna lapsille tehdyistä munuaissiirteistä valtaosa on tullut elävältä luovuttajalta.

– Elävältä luovuttajalta tehtyjä munuaisensiirtoja on ollut aiempaa enemmän, noin 70 prosenttia kaikista. Yleensä näitä on noin puolet lasten munuaisensiirroista, Timo Jahnukainen kertoo.

 

Aikuisen munuainen voidaan siirtää yli 10-kiloiselle lapselle. Maksa ja sydän saadaan aina aivokuolleelta luovuttajalta.

Maksasta voidaan lapselle siirtää osa, mutta sydämensiirron saajan on oltava suurin piirtein samaa kokoluokkaa luovuttajan kanssa.

 

Lue myös: Munuaisen luovuttamista helpottava lakimuutos jäämässä soten jalkoihin

 

Suomessa tehdään vuosittain noin 370 elinsiirtoa ja uutta elintä odottaa jatkuvasti noin 550 ihmistä.

Onnistuneen elinsiirron jälkeen lapsen ja nuoren kasvu ja kehitys on yleensä normaalia.

Munuais- ja maksaliiton järjestämää Elinsiirtolasten viikkoa vietetään 19.–23. marraskuuta.

Liitto järjestää elinsiirtolapsille tapahtumia kolmessa yliopistosairaalassa. Iltatapahtumissa koko perhe pääsee myös seikkailupuistoon pitämään hauskaa. HäSa