Kanta-Häme

Lasin juhlaa tanssin voimalla

Piruetit pyörivät ja tutut kahisivat, kun Iittala-hallissa juhlittiin lauantaina lasiaiheisen koreografiakilpailun ja tanssikatselmuksen taivalta. 10-vuotiasta tapahtumaa kunnioitti läsnäolollaan yli 800 tanssijaa eri puolilta Suomea. Innokkaita esiintyjiä riitti seitsemänvuotiaista aina parikymppisiin asti.

Iittalan erityinen piirre on se, ettei kisoihin järjestetä esikarsintaa. Sen vuoksi lavalle pääsevät esimerkiksi lasten ja nuorten itsensä kehittelemät koreografiat. Esiintymään uskaltaa tulla, vaikka estradikokemukset olisivatkin jääneet vähälle.

Omaperäisyys valttia

Esityksiä seuraa vaihtuva kolmen tuomarin joukko, joka arvioi koreografian eri puolia, kuten muotoa, ilmaisua ja kokonaisuutta. Tuomarien arviot luovutetaan koreografeille esitysten jälkeen.

– Hyvä koreografia on omaperäinen, ja oman näkemyksen kautta toteutettu. Luovuuden ja heittäytymisen tulee näkyä. Tanssijoiden taitotaso ei ole merkittävin tekijä, vaan tekemisen alta kyllä välittyy se, mitä teoksella on haluttu sanoa, kertoi 16–20 -vuotiaiden esityksiä arvioimaan saapunut lahtelainen tanssinopettaja-koreografi Sari Louko.

Lasista helppo ammentaa

Joka toinen vuosi järjestettävien tanssikilpailujen teemaksi oli tällä kertaa valikoitunut Lasin Juhlaa. Hämeenlinnan Tanssi- ja Liikuntakeskuksen koreografi ja tanssinopettaja Päivi Salomaa kiitteli lasiaiheen olleen monipuolinen toteutettava.

– Tein kolme koreografiaa tätä kilpailua varten. Ideoita tuli toisinaan aivan pulppuamalla, Salomaa kertoi luomisprosessistaan.

Vanajaveden Opisto osallistui kisoihin ensimmäistä kertaa esityksellään Särkyvää. Alle 11-vuotiaiden sarjassa kilpailleiden tyttöjen tanssiesityksestä hurmaantunut suunnittelijaopettaja Tuija Telén-Setälä kertoi koreografian syntyneen uuden lastensairaalan tunnusmusiikin ympärille.

Tiia Redsven-Heinon rakentama koreografia ilmentää syntymän, tuskan, ilon ja lämmön teemoja. Mielestäni tytöt onnistuivat tanssissa maagisen hyvin, ihan kylmät väreen nousivat selkäpiitä pitkin, Telén-Setälä sanoi.

Hänen mukaansa paikallisella tanssikilpailulla on suuri merkitys nuorille ja lapsille. Tanssikoulun ulkopuoliset esitykset saavat aikaan erityisiä väristyksiä oppilaissa jokavuotisten kevät- ja joulunäytösten sijaan.

– Kilpailut ja katselmukset motivoivat nuoria. He saavat uusia ideoita ja luovuutta, sekä näkevät toisten tanssijoiden liikekieltä. Tulemme ehdottomasti uudelleen seuraavalla kerralla, Telén-Setälä kertoi.

Kasvunvaraa ei ole

Talkootöillä järjestettävän tapahtuman kantaviin voimiin kuuluvat muun muassa tapahtumajohtaja Outi Heinilä ja tiedottaja Leila Kakko. Puuhanaisten mukaan ensimmäisellä kerralla Iittalaan saapui vain noin 150 tanssijaa, mutta siitä lähtien kävijäennätyksiä on kirjoitettu uusiksi joka vuosi.

Jos tuhannen tanssijan rajapyykki ylitetään tulevina vuosina, ovat järjestäjät vaikeiden valintojen edessä. Iittala-hallin tilat eivät riitä loputtomiin, jolloin tapahtuman luonnetta on joko muutettava kaksipäiväiseksi tai osallistujille asetettava jonkinlainen esikarsinta.

– Tilavuokrat eivät ole halpoja. Jos tapahtuma muutetaan kaksipäiväiseksi, on tanssijoille ja heidän huoltajilleen osoitettava majoitustilat, ja se nostaisi osallistumismaksua entisestään. Tämä korotus karsisi varmasti joitakin tanssikouluja ja ikäryhmiä pois kilpailuista, samoin kuin esikarsintakin, Outi Heinilä kertoo.

Kisojen tulokset ovat näkyvillä Iittalan tanssitapahtuman verkkosivuilla www.iittalantanssi.net