Kanta-Häme

Lasinpuhalluksen huipputyöt vierailevat Riihimäellä

Maailman hienoin lasi ja lasitaide on vuosisatojen ajan valmistettu Venetsiassa Muranon saarella. Suomen lasimuseossa on kevään ajan esillä harvinainen näyttely, joka esittelee Muranon lasinvalmistuksen tekniikoiden uutta loistokautta 1800-luvulla.

Muranon perintö maailman ja Pohjoismaiden lasitaiteelle havainnollistuu samaan aikaan esillä olevassa ruotsalaisen Ann Wåhlströmin näyttelyssä. Moderni uniikkilasi hyödyntää filigraanitekniikkaa ja murrineja.

– Saksalaisen Gernheimin museon kokoama näyttely oli esillä Saksassa. Se vierailee vain Riihimäellä, ja sitten kuudelta italialaiselta, sveitsiläiseltä ja saksalaiselta yksityiseltä keräilijältä lainassa olevat 69 esinettä palautetaan omistajilleen, kertoo amanuenssi Uta Laurén Suomen lasimuseosta.

Mestarisuvut pelastivat perinteen

Venetsialainen 900-luvulla käynnistynyt lasinvalmistus keskittyi Muranon saarelle vuonna 1291, kun mestarisuvut määrättiin siirtymään tulipalovaaran vuoksi pois mantereelta.

Lasin valmistustekniikat pidettiin ja pidetään yhä tiukasti sukusalaisuuksina, jotka kuitenkin vuosisatojen kuluessa ovat tihkuneet myös muualle Eurooppaan.

Napoleonin ja Itävalta-Unkarin valloitusten jalkoihin jääneessä Venetsiassa lasinvalmistuksen perinne oli lähes katkennut 1800-luvun alkupuoliskolla. Muutama taitava mestari lähti elvyttämään perinnettä 1830-luvulla. Muranon lasi nousi uuteen loistoon.

Filigraani syntyi Muranossa

Lasinpuhaltajat loivat uusia malleja lasinvalmistuksen historiallisten esikuvien pohjalta ja pian heidän aikaansaannoksensa olivat teknisesti niitä parempia.

Kehittämiensä tekniikoiden rinnalla lasintekijät löysivät uusia lasimassan sävyjä ja käyttivät myös optisia muotteja. Esineet loistivat upeissa väreissä, jotka hohtelivat myös kullan ja hopean sävyissä.

Näyttelyssä on mukana värikkäitä, vihreänhohtoisia calcedino-lasimassasta ja vaativasta avventurina-lasista puhallettuja esineitä, filigraanitekniikkaa sekä esineitä, joiden koristeet on toteutettu aplikaatiomenetelmällä eli liittämällä erikseen työstettyjä osia sulana toisiinsa.

Ruotsalainen, Kosta Bodan lasitehtaalla parikymmentä vuotta muotoilijana työskennellyt Ann Wåhlström hyödyntää uniikissa lasitaiteessaan erityisesti filigraanitekniikkaa ja murrineja.

Kun muranolaiset mestarit tavoittelivat tekniikoilla miniatyyrikokoa, Wåhlström antaa niille tilaa venyä ja laajeta. (HäSa)

Näyttely L’arte del vetro – 1800-luvun lasia Venetsiasta on esillä 24. toukokuuta saakka ja näyttely Ann Wåhlsröm – Espressions toukokuun loppuun asti.

Päivän lehti

29.11.2020

Fingerpori

comic