Kanta-Häme

Lasipullojen pantti ei nousekaan

Ympäristöministeriön ehdottamat korotukset pienten pullojen ja tölkkien pantteihin eivät toteudu. Ehdotuksen mukaan alle litran juomapakkausten pantti olisi jatkossa 20 senttiä.

Eniten muutos olisi vaikuttanut lasisiin olut- ja viinipulloihin, joiden pantti olisi kaksinkertaistunut.

Panttien korottamisen sijaan pullojen kierrätystavoitetta nostettiin.

– Totesimme, että tällä keinolla päästään samaan tulokseen. Samalla juomapakkausten palautusjärjestelmän ylläpitäjille jää vapaus toteuttaa kierrätyksen lisäys parhaaksi katsomallaan tavalla, ylitarkastaja Sirje Stén Ympäristöministeriöstä sanoo.

Muovipullojen sekä materiaalina kierrätettävien lasipullojen kierrätystavoite oli aiemmin 80 prosenttia, nyt se nostettiin 90 prosenttiin.

– Kierrätystavoite oli 90 aiemmin jo metallisissa juomapakkauksissa sekä uudelleentäytettävissä lasipulloissa eli niin sanotusti perinteisissä kaljapulloissa, jotka pesun jälkeen käytetään sellaisenaan uudelleen, Stén sanoo.

 

Suomen suurin juomapakkausten kierrättäjä on Suomen Palautuspakkaus (Palpa). Jos tavoitteisiin ei päästä kahdessa vuodessa, voidaan kierrättäjille antaa sanktioita.

Palautusprosentti lasketaan saman vuoden aikana markkinoille lasketuista sekä kerätyistä juomapakkauksista.

Tölkkejä palautetaan ahkerasti

Juomateollisuus kritisoi panttien korotusta. Korkeamman pantin pelättiin muun muassa rohkaisevan suomalaisia hakemaan juomansa entistä hanakammin ulkomailta.

– Panttien nostaminen näyttäytyy kuluttajalle usein hinnankorotuksena, vaikka se on nimenomaan pantti eli summa maksetaan ostettaessa ja saadaan takaisin juomapakkausta palautettaessa, Stén sanoo.

Sténin mukaan lasipullojen panttien korottaminen olisi lisäksi ollut turhaa uudelleentäytettävien pullojen kohdalla.

– Uudelleentäytettävät pullot kiertävät jo nyt hyvin, niiden kierrätysprosentti on melkein 100.

Vuonna 2011 Palpalle palautui muovipulloista 85 prosenttia ja metallitölkeistä lähes kaikki. Lasipullojen palautusprosentti oli vähän yli 90, mutta Sténin mukaan tilastointi ei ole niiden osalta täysin tarkkaa.

– Lasipulloja otetaan vastaan muodon perusteella eli kaikissa vastaanotetuissa pulloissa ei ole panttia. Tämän takia pantillisia pulloja ei ole palautettu yhtä paljon kuin palautusprosentti antaa ymmärtää.

Palpa voisi Sténin mukaan lisätä tölkkien ja pullojen palautusta esimerkiksi lisäämällä tiedostusta. Lisäksi pantista kertovat merkinnät juomapakkausten kyljissä muistuttavat niiden kierrättämisestä.

– Tuontiviinipullot ovat tässä ongelmallisia. Yleensä tuottajat eivät halua pulloihinsa suomalaista panttimerkintää. Tämän takia viinipulloissa ei välttämättä ole merkintää, vaikka ne ovat usein panttipulloja, Stén sanoo. (HäSa)

Päivän lehti

12.8.2020