Kanta-Häme

Läsnä ainakin muodollisesti

Kantahämäläiset kansanedustajat ovat olleet kohtalaisen tunnollisia, mitä tulee eduskunnan täysistuntoihin.

Tällä, vuonna 2011 alkaneella vaalikaudella valtaosa edustajista on ollut poissa keskimäärin vain joka kymmenennestä eduskunnan täysistunnosta. Suurimmat poissaolot ovat johtuneet sairastumisista tai perhevapaista.

Eduskunnassa ei pidetä kirjaa siitä, poistuvatko kansanedustaja läsnäolomerkinnän jälkeen.

Perheenlisäystä vaalikaudella

Toisen kauden kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) on kantahämäläisistä edustajista säntillisin. Heinonen on ollut poissa ainoastaan kuudesta täysistunnosta, kun niitä on kaikkiaan pidetty 429.

– Täysistuntotyö pitää hoitaa hyvin, kun sinne on kerta valittu. Näistä poissaoloistani olen kyllä ylpeä. Vietin isyysvapaata, kun toinen poikani syntyi, Heinonen sanoo.

Likimain yksinomaan perhevapaista johtuivat myös Sanni Grahn-Laasosen (kok.) poissaolot. Grahn-Laasoselle syntyi lapsi viime vuoden huhtikuussa, ja hänen poissaolonsa menivät koko lailla yksiin äitiysvapaansa kanssa.

– Perhevapaa-aikana en täysistuntoihin osallistunut, mutta muuhun työhön kyllä. Muuten olen mielestäni tunnollisesti osallistunut täysistuntotyöskentelyyn, Grahn-Laasonen toteaa.

Toiseksi eniten poissaoloja tuli Sirkka-Liisa Anttilalle (kesk.). Hänenkin poissaoloistaan valtaosa johtui sairastumisista.

– Olin poissa sairastumisen vuoksi käytännössä koko marraskuun 2012. Muutaman kerran vuodessa muut työt ovat esteenä täysistunnoissa osallistumiseen, mutta muuten olen pääsääntöisesti ollut paikalla, Anttila sanoo.

Heinosen ääni kuului

Heinonen vetää maakunnan edustajista pisimmän korren myös pidettyjen puheenvuorojen määrässä. Hän on ollut äänessä yhteensä 481 kertaa, eli vähintään kerran joka täysistunnossa, jossa hän on paikalla.

Heinonen jättää vertailussa taakseen jopa tunnetut istuntosanailijat Timo Soinin (ps.) ja Ben Zyskowiczin (kok.). Soini on päässyt täysistunnoissa ääneen 425 kertaa, Zyskowicz 454.

– Tietysti määrässä näkyy se, että olen kolmessa valiokunnassa. On tärkeää käydä julkista keskustelua myös asioista, joita käsitellään valiokunnissa, Heinonen sanoo.

Kantahämäläisistä vähiten puheenvuoroja ovat käyttäneet Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja Ismo Soukola (ps.).

– En ole kovin innokas puhumaan tyhjää. Silloin, kun salissa käsitellään itselle tärkeitä asioita, kuten puolustusmäärärahoja ja turvallisuuspolitiikkaa, sitä ottaa osaa keskusteluun, Soukola toteaa.

Soukola on kantahämäläisistä eniten ollut mukana aloitteiden teossa. Suurin syy tähän on se, että Soukolan puolue perussuomalaiset on ollut oppositiossa.

Valiokunnat vai täysistunnot?

Kanta-Hämeen kansanedustajien suhtautuminen täysistuntotyöhön vaihtelee. Muun muassa Heinonen ja Anttila pitävät täysistuntoja merkittävinä keskusteluareenoina, joissa asioita keskustellaan myös julkisesti.

Täysistuntoinnokkuutta kuvastaa se, kuinka usein edustajat ovat olleet äänessä. Esimerkiksi Pekonen on pitänyt joka viidennessä täysistunnossa puheenvuoron, kun taas Päivi Räsänen (kd.) on äänessä vähintään joka kolmannessa istunnossa.

Toiset puolestaan korostavat valiokuntatyöskentelyä ja asioiden tarkkaa valmistelua. Esimerkiksi Sanni Grahn-Laasonen, joka on täysistuntoaktiivisuudessa ollut kantahämäläisissä keskitasoa, on noussut puolueensa varapuheenjohtajaksi ja toimi minihallitusneuvotteluissa hallitusohjelmaneuvottelijana.

Oppositiolle täysistunnot ovat kuitenkin näkyvimpiä paikkoja, koska keskusteluista saa myös julkista näkyvyyttä.

– Valiokunnissa asiat valmistellaan, mutta täysistunnoissa tehdään politiikkaa, Sirkka-Liisa Anttila toteaa. (HäSa)

Päivän lehti

29.9.2020

Fingerpori

comic