Kanta-Häme

Lasten ja nuorten palvelut yhteisen katon alle

Kaupunki yrittää tehostaa tarjoamiaan lasten ja nuorten palveluita.

Vuoden 2014 alusta varhaiskasvatus-, opetus- ja lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut saavat yhteisen organisaation, Hämeenlinnan lasten ja nuorten palvelut, jolle tulee yhteinen johto ja yhteinen toimintamalli.

– Yritämme löytää muutosta tekemiseen. Kysymys on palveluiden asiakaslähtöisyydestä ja vaikuttavuudesta. Perustettu asiakkuuksien teemaryhmä vastaa siitä, miten muutoksia saadaan oikeasti myös palveluihin. Nyt mietimme, mitä pitäisi tehdä toisin, kertoo kaupungin palvelutuotantojohtaja Päivi Raukko.

Ideoita haettu työpajoista

Uusia ideoita asiakkuuksien teemaryhmä on etsinyt puheenjohtajansa, opetuspalveluiden palvelusuunnittelijan Nikke Keskisen johdolla useissa kuulemistilaisuuksissa, joista yksi järjestettiin maanantai-iltana kanta-Hämeenlinnassa Kaurialan koulussa.

Työpaja-muotoinen tilaisuus oli kohdistettu ensisijaisesti varhaiskasvatuksen, opetuksen ja kasvua tukevien palveluiden ammattilaisille sekä lasten ja nuorten vanhemmille. Osanottajia oli useita kymmeniä.

Osallistujilta toivottiin kommentteja siitä, mikä ei toimi tai toimii hyvin nykyisissä lasten ja nuorten palveluissa sekä ideoita palveluiden parantamiseksi.

Kaupungin nuorisopalveluiden palvelupäällikkö Martti Hurskainen toivoi tiedon lapsesta, hänen osaamisensa tasosta ja mahdollisista ongelmistaan siirtyvän nykyistä paremmin opettajille siirryttäessä päiväkodista alakouluun ja alakoulusta yläkouluun.

– Huolen lapsesta ja nuoresta pitäisi myös ylittää vaitiolovelvollisuuden kynnyksen, hän lisäsi.

”Syrjäytyneille erityisopetusta”

Kaurialan koulun apulaisrehtori Teijo Savijoki oli huolissaan syrjäytyvistä nuorista.

– Niitä, jotka eivät syystä tai toisesta pysty käymään koulua, on poikkeuksellisen paljon. Luokkamuotoinen erityisopetus voisi olla tarpeen.

Kaivokadun varhaiskasvatuskeskuksen lastentarhanopettaja Marja Ahonen toivoi lasten vanhempien puolesta erilaisten kaavakkeiden löytymisen kaupungin nettisivujen viidakosta olevan nykyistä helpompaa. Hän peräänkuulutti myös kaavakkeiden täyttöapua.

Seminaarin koulun vanhempainyhdistyksen hallitukseen kuuluvaa Outi Puolakkaa harmitti neljän, 1–9-vuotiaan lapsen kotiäitinä kuntalisän loppuminen. Sitä, että uudella organisaatiolla yritetään aikaansaada rajoja rikkovaa yhteistyötä lasten ja nuorten hyväksi, Puolakka kannattaa.

– Hyvä ajatus, jos se saadaan toimimaan eikä kukaan putoaisi systeemistä. Lapsella olisi yhtenäinen polku pienestä teini-ikäiseksi asti ja saataisiin tieto kulkemaan eri osapuolien välillä.

Rajat rikottava

Tilaisuudessa alustanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija ja hämeenlinnalainen isä Jukka Pyhäjoki peräänkuulutti ”joustavia rajanylityksiä” palvelutuotannossa.

– Toimenpiteiden on oltava tarpeenmukaisia ja oikea-aikaisia. Perheiden kokonaisvaltainen arki on saatava keskiöön. Lisäksi on saatava systemaattinen palaute- ja seurantajärjestelmä lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, Pyhäjoki vaati. (HäSa)

Päivän lehti

2.4.2020