Kanta-Häme

Lastin kiinnitys on kovilla kiertoliittymässä

Noin neljän tonnin painoinen teräskela irtosi kiinnityksistään ja putosi ajoradalle Harvialantien eteläisessä kiertoliittymässä viime viikolla. Vastaavanlainen onnettomuus oli kolmas muutaman vuoden aikana.

SSAB:n Europen logistiikkajohtaja Seppo Tervonen kertoo, että lastien kiinnitykset tapaavat löystyä liittymässä, minkä vuoksi niitä pitää usein tarkistaa lähes heti tehtaalta lähdön jälkeen.

Tervosen mukaan kyseinen kiertoliittymä on ainoa, joka aiheuttaa säännöllisesti ongelmia esimerkiksi Turun satamaan lastia Hämeenlinnasta viedessä.

– Kiertoliittymän kääntösäde on aivan liian pieni raskaalle liikenteelle ja se kallistuu liikaa ulospäin, Tervonen sanoo.

Kokemusten mukaan liittymän keskikorokkeessa on liian korkea kivetys. Renkaiden palatessa ajoradalle, tärähdys ja samanaikainen tiukka käännös aiheuttavat lastin löystymistä tai liikkumista.

– Kiinnitykset ovat koetuksella, vaikka noudatamme lastin sidontamääräyksiä.

Lastin asianmukainen kiinnitys on aina kuorman kuljettajan vastuulla. SSAB on esittänyt raskaan liikenteen nopeusrajoituksen laskemista alueella 20 kilometriin tunnissa. Tämä ei tieliikennelain mukaan ole mahdollista.

Kiertoliittymän kautta kulkee pelkästään SSAB:n raskaita kuljetuksia noin 200 vuorokaudessa.

– Määrään nähden ongelmat ovat vähäisiä, mutta asialle on tehtävä jotain ennen kuin sattuu vakavampi onnettomuus, Tervonen sanoo.

Muutossuunnitelma on, rahaa ei

Kiertoliittymä on rakennettu vuonna 1993. Se kuuluu suurten erikoiskuljetusten tieverkkoon ja on malliltaan yliajettava, eli raskaiden ajoneuvojen on mahdollista ajaa liittymästä niin, että perävaunu nousee osittain liittymän keskikorokkeelle.

Tiestä ja kiertoliittymästä vastaa Uudenmaan ely-keskus. Projektipäällikkö Jaana Kalliolaakso liikenteen ja infrastruktuurin vastuualueelta kertoo, ettei valtateille enää rakenneta kiertoliittymiä.

– Kiertoliittymän rakentamisen aikaisten ohjeiden periaatteet pätevät keskeisiltä osilta nykyäänkin, joten voidaan todeta, ettei aikanaan ole tehty suunnittelu- tai rakentamisvirheitä.

Nykyään vastaavissa kiertoliittymissä käytetään viistettyä reunakiveä, mikä vähentää lastin tärähtelyä. Kiertoliittymän kallistus on normaali käytäntö sivukaltevassa maastossa tai kaupunkiympäristössä olevalle kiertoliittymälle.

Kalliolaakso muistuttaa, että tieliikennelain mukaan kuljettajan pitää ottaa nopeudessaan huomioon ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu.

Uudenmaan elyllä ei ole olemassa hankerahoitusta liittymän muuttamiseksi. Sen muuttaminen on sidottu Hämeenlinnan kaupungin maankäytön suunnitelmiin 10-tien ja junaradan välisellä alueella.

Kalliolaakson mukaan liittymä on liikenteellisesti ylikuormittunut, joten siihen tultaneen tulevaisuudessa tekemään laajennus kaksikaistaiseksi tai korvaamaan se eritasoliittymällä.

Alustavien kustannusarvioiden mukaan muutostyö maksaisi ainakin kahdesta kolmeen miljoonaan euroa. (HäSa)

Muokattu 4.2. kello 9.55: Korjattu Seppo Tervosen titteli ja täydennetty vastuun lastin kiinnityksestä kuuluvan kuljetusyrittäjille.