Kanta-Häme Hämeenlinna

Lauha talvi ei tuo säästöjä katujen kunnossapitoon - Viime talvena lunta tuli viisi viikkoa putkeen ja budjetit paukkuivat

Kunnossapidossa riittää töitä, vaikka lunta ei tulisikaan.
Hämeenlinnassa ei ole tarvinnut aurata katuja tammikuussa. Kunnossapitotöitä riittää silti. Kaivinkonekuljettaja Tapio Mattila tasoitti tiistaina latupohjaa loivemmaksi Hattelmalanharjulla. Kuva: Toni Rasinkangas
Hämeenlinnassa ei ole tarvinnut aurata katuja tammikuussa. Kunnossapitotöitä riittää silti. Kaivinkonekuljettaja Tapio Mattila tasoitti tiistaina latupohjaa loivemmaksi Hattelmalanharjulla. Kuva: Toni Rasinkangas

Lumenaurauskalusto on seissyt Hämeenlinnassa talviteloilla, sillä taivaalta on tullut pääasiassa räntää tai vettä lauhan talven takia.

Miten paljon kaupunki säästää rahaa, kun katuja ei ole tarvinnut vielä toistaiseksi aurata, Hämeenlinnan kaupungin kunnossapitopäällikkö Marko Soramäki?

– Tästä talvesta ei vielä pysty sanomaan summia, sillä saamme rahoitusta budjettivuosittain, ja nyt on vasta kulunut parisen viikkoa tätä vuotta, Soramäki sanoo.

Viime talvi (2018–2019) puolestaan oli Soramäen mukaan työteliäs.

– Lunta tuli viisi viikkoa joka päivä keskimääräistä enemmän ja talvikunnossapidon kustannukset paukkuivat yli budjetoidun. Se oli noin 400 000 euroa kalliimpi kuin niin sanottu normitalvi.

Budjetoitu raha menee infraan, vaikka lunta ei sataisikaan

Talvikunnossapidolla tarkoitetaan auraamisen lisäksi myös polanteenpoistoa, suolausta, hiekoitusta ja sen poistoa sekä lumen siirtämistä kaduilta lumenkaatopaikoille esimerkiksi Kirstulaan.

– Lumen poisvienti on suurin kuljetuserä, se maksaa noin 70 euroa per kuorma. Esimerkiksi vuosina 2010–2013 se vei noin 30 prosenttia talvikunnossapidon budjetista. Tuolloin kipattiin talvessa jopa 10 000 rekkakuormallista lunta.

Soramäki toteaa, että 10,6 miljoonan euron vuosibudjetista ei jää rahaa säästöön, vaikka lunta ei aurattaisikaan.

Summa menee joka tapauksessa infraan. Siihen kuuluvat katujen lisäksi myös puistojen ja muiden yleisten alueiden hoito ja kunnossapito.

– Varaudumme kuitenkin joka vuosi, että lunta alkaisi tulla jo marraskuussa.

”Pahinta lumeton talvi, jossa keli sahaa jatkuvasti kostean ja pakkasen väliä”

Lauhasta talvesta ei ole pelkästään haittaa. Soramäen mukana etuna on, että routa ei pääse mylläämään katurakenteita.

– Pahinta on lumeton talvi, jossa keli sahaa jatkuvasti kostean ja pakkasen väliä jäätyen märkänä, roudan päästessä syvälle katurakenteeseen.

– Viime kevät säästi katuja paljon. Silloin kova tuuli haihdutti lunta kaduilta auringon avittamana.

Soramäen mukaan tämän hetken vesikeli ja nastarenkaat ovat yhdistelmä, joka on asvalttipinnoitteelle pahinta myrkkyä: tie alkaa urautua.

– Asvalttikerrosta rapauttaa myös, jos keli vaihtuu yhtenään pakkasen ja sulan välillä. Eniten ongelmia tulee keväisin silloin, kun maa on jäässä, mutta vettä vaan tulee: silloin alkavat hulevedet velloa ja samalla routa myllertää maata.

Soramäki arvioi, että paikkaustöitä on tänäkin keväänä luvassa. HäSa

 

Lisää aiheesta: Lumipeite on ohentunut ja lumikausi lyhentynyt Suomessa vuosina 1961-2014 (HäSa 15.2.2019)

Päivän lehti

29.1.2020