Kanta-Häme

Laulun lopussa on toivon kipinä

”Jokainen laulu on pieni ihme”, on Kari Peitsamo sanonut. Suomen tuotteliaimman artistin lause tulee väkisinkin mieleen vierailulla Hämeenlinnan vankilassa.
 
Viime vuonna perustettu VIKTO ry (Vapauteen Ilmaisun ja Kuntouttavan Toiminnan kautta) aloitti siellä tammikuun lopussa laulujen sanoittamisen pilottikurssin. Piisipajan ideana oli yhdistää luovaa kirjoittamista ja musiikkia kuntouttavan toiminnan välineinä. Vastuuohjaajina ovat olleet yhdistyksen perustajajäsenet Johanna Laakso ja Jari Kokkinen, joilla on pitkä vankilakouluttajakokemus Hämeenlinnassa.
 
Vierailevina ohjaajina oli muitakin viktolaisia. Etätukea sanoituksissa antoi Tarja Suhonen, kappaleiden kitaraosuudet soitti Janne Malmisaari ja kokemuksia musiikin kuntouttavuudesta jakoi koevapaudessa oleva Jussi.
 
Ryhmä kokoontui kevään aikana kaksi kertaa viikossa ja myös etätehtäviä suoritettiin. Tämän viikon keskiviikkona ryhmäläiset pääsivät kuulemaan valmiita tuotoksiaan Kokkisen säveltämänä ja heidän itsensä laulamana. 

Rankka prosessi

Tekstin tekemisen alkuun päästiin kirjoittelemalla omista tunteista ja tunnelmista. Jotkut pajalaisista ottivat käsittelyyn vaikeita ja kipeitä asioita.
 
– Kirjoitin laulun mieheni kuolemasta, koska huomasin, etten ole vieläkään kunnolla käsitellyt asiaa, Tiina K. (nimi muutettu) kertoo.
 
– Päätin tehdä surutyötä tätä kautta. Välillä prosessi tuntui tosi rankalta ja pohdiskelin aiheen vaihtamista, mutta nyt olen tosi tyytyväinen.
 
Hanna Ahlgren kirjoitti tekstin, jossa hän valaa uskoa uusien asioiden oppimiseen, anteeksiantoon ja entistä valoisampaan tulevaisuuteen. Sävellys- ja sovitusvaiheessa laulusta sukeutui reipas rap-kappale.
 
– Mielenkiintoinen kokemus, en oikein meinaa tunnistaa omaa ääntäni, Ahlgren nauraa.
 
– Tämä on ollut hieno projekti. Tykkään kirjoittamisesta, mutta Jarin avulla opin myös sen, kuinka tarinan saa kulkemaan ja istumaan musiikkiin.
 
Pilottikurssin käynnistämisen mahdollisti Kriminaalihuollon tukisäätiön toiminnan käynnistämisavustus. Ryhmään osallistuneet ovat kokeneet pajan hyödylliseksi sekä innostavaksi ja sille toivotaan jatkoa. 

Tunnelmasta toiseen

Yhdessä laulussa on selvästi kesähitin aineksia. Sanna S. (nimi muutettu) sanoitti aikuisen naisen ”humoristisen fiftaribiisin”, jonka lähtökohtana oli hänen valoisa luonteensa.
 
– Olen iloinen ihminen, käyn kylillä, minulla on kova huumori ja tykkään tanssia, hän sanoo.
 
– Tämä kurssi on antanut paljon ja olen saanut oppia, kuinka laulu syntyy. Sanoittaminen on minulle aivan uutta ja olen ihan täpinöissäni.
 
Punainen yö on Ritva H:n (nimi muutettu) sanoitus, jossa kuljetaan syvissä vesissä.
 
– Teksti kertoo siitä tapauksesta, minkä takia olen täällä. Laulu valitsi minut, vaikka yritin miettiä muitakin aiheita. Loppujen lopuksi tuntui, että se kirjoitti itse itsensä.
 
– Olen kirjoittanut koulutytöstä asti ja suvussani on sanankäytön lahjaa. Olen kauhean tyytyväinen, että sain apua tehdä tämän laulun. Tuntuu, että olen sen avulla saanut purettua sellaisia paineita, joista olen kärsinyt koko elämäni ajan.
 
Lisätietoa VIKTO ry:n toiminnasta osoitteessa www.facebook.com/VIKTOry2013