Kanta-Häme

Laumaimmuniteetti voi antaa turvaa rokottamattomillekin

Tarttuvat taudit ovat jatkuvasti tapetilla. Samoin rokotteet, jotka jakavat ihmisiä puolesta ja vastaan. 
Vasta äskettäin uutisoitiin epidemiasta, jossa tuhkarokko ajoi Lohjalla kotikaranteeniin kymmeniä koululaisia. Yli puolet 80 oppilaan kyläkoulusta ovat rokottamattomia.  
 
– En toivo kenellekään pahaa, mutta toivottavasti tapaus avaa ihmisten silmät. Rokotteista ei ole hyötyä, jos niitä ei oteta. Kyse on yhteisvastuusta, lastentautien erikoislääkäri Pertti Pitkänen toteaa.
 
Suomessa ei rokoteta vaarattomia tauteja vastaan. Esimerkiksi keuhkokuumeelle altistava tuhkarokko on 10 kertaa tarttuvampi kuin influenssa. Yksi tuhkarokkoon sairastunut voi tartuttaa jopa 18 ihmistä.
 
Pitkänen myöntää, että ihmisten voi olla vaikea arvioida rokotteiden tarvittavuutta informaatiotulvan keskellä.
 
–  Netistä löytyy pilvin pimein verkkosivuja, joissa suhtaudutaan rokotuksiin kriittisesti. Kun negatiivisia asioita korostetaan kohtuuttomasti, alkaa kokonaisuus hämärtyä.

Ihanteellinen paikka elää

Pitkäsen mukaan rokotteita syytetään aina jostakin. Vuonna 1998 eräs brittitutkija löysi yhteyden MPR-kolmoisrokotteen (tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko) ja autismin välille. 
 
– Tutkimus oli rokotevastaisen aktivismiryhmän tilaama ja maksama. Kukaan muu ei ole moista löydöstä tehnyt, Pitkänen huomauttaa.
 
Tutkimustulokset pitää voida toisintaa, muuten ne eivät ole luotettavia. 
 
– Netissä on puitu myös kausi-influenssa- ja papilloomarokotteista. Väitteillä, että ne olisivat vaarallisia, ei ole perää.
 
Pitkäsen mukaan Suomi on ihanteellinen maa elää – kansallisen rokotusohjelman ansiosta. 
 
– Täällä on vain vähän rokottamattomia. Laumaimmuniteetti rajoittaa osittain tautien leviämistä.

Heikennetty pöpö puree

Laumaimmuniteetti suojaa myös rokotuksenvastustajia, joiden touhu on Pitkäsen mielestä pelkkää pelleilyä. 
 
– Julistaisivatko he itsemääräämisoikeudestaan jossain kehitysmaassa, jossa pöpöt jylläävät, kun rokotusaste on minimaalinen?
 
Pitkänen selventää, että rokotteet ovat eläviä ja heikennettyjä mikrobeja, tapettuja pöpöjä tai niiden osia. Ne antavat immunivasteen tauteja vastaan samalla periaatteella kuin lehmänrokkovirustartunta isorokkoa vastaan. 
 
– Tartunnan saaneen rokkorakkulasta otettua eritettä siveltiin terveen iholle 1700-luvulla.
 
Seurauksena oli lievä tauti, joka samalla suojasi henkeä uhkaavalta tartunnalta epidemian aikana.
Kun rokotuksilla ehkäistään yksilön infektoituminen, jäävät jatkotartunnat pois. Pelkästään influenssa voi aiheuttaa rokottamattomalle riskiryhmäläiselle jopa hengenvaarallisia jälkitauteja.
 
– Rokotukset ovat lääketieteen paras anti ihmiskunnalle. Suosittelen niitä kaikille, Pertti Pitkänen sanoo.
 

Päivän lehti

1.6.2020