Kanta-Häme

Lautamiehistä saatetaan luopua kokonaan

Sirkka Norvapalo on toiminut Kanta-Hämeen käräjäoikeuden lautamiehenä vuodesta 2005 lähtien.

– Alkuaikoina käsittelyitä oli lähes kuukausittain. Osallistuimme myös kevyempien rikosten sekä riita-asioiden käsittelyyn, joista ei anneta vankeustuomiota, hän kertoo.

Norvapalon aikana käytäntö on elänyt ja muuttunut moneen otteeseen.

Vuonna 2009 voimaan tullut lakimuutos antoi tuomareille mahdollisuuden ratkoa juttuja yksinään. Viime vuonna oikeusministeriö päätti vähentää lautamiesten kokonaismäärää 2200:sta 1700:aan, ja tänä kesänä yhden kokoonpanon jäsenmäärä laskettiin kolmesta kahteen.

Lakimuutoksen laskettiin tuovan säästöjä noin 700 000 euroa vuodessa.

Kunnian kansalaiset

Jatkossa lautamiesten on määrä osallistua lähinnä vakavampien ja yhteiskunnallisesti merkittävien rikosten käsittelyyn, joissa rangaistuksena olisi yli kaksi vuotta vankeutta.

Oikeusministeriö aikoo ohjeistaa, ettei lautamieheksi sovi ihminen, jolla on rikostaustaa. Ministeriö haluaa myös, etteivät valtuustot valitse lautamieheksi ihmisiä, jotka ovat merkittävästi mukana kunnan päätöksenteossa.

Lautamiesyhdistyksessä puolestaan pelätään, että tarkoituksena on ajaa koko lautamiesjärjestelmä alas, ja että vähentämisten myötä kansanvalta kokee kolauksen.

Syyllisyyden tulkit

Suomen maallikkotuomarit ry:n puheenjohtaja Jouni Elomaa muistuttaa, etteivät lautamiehet ole käsittelyissä lukemassa lakia, vaan tulkitsemassa vastaajan syyllisyyttä tai syyttömyyttä.

– Olen kuullut käräjätuomareiden sanovan, että esimerkiksi seksuaalirikoskäsittelyissä he eivät edes halua tehdä päätöstä ilman lautamiehiä, koska sellaisissa käsittelyissä on usein ainoastaan sana sanaa vastaan.

Lain noudattamisesta huolehtiminen on Elomaan mukaan aina ammattituomarin vastuulla.

– Maallikkotuomarijärjestelmä on välttämätön kansalaisten oikeusturvan, oikeuslaitoksen läpinäkyvyyden ja korruption estämisen näkökulmista.

Sirkka Norvapalo uskoo, että maallikkotuomarit tuovat oikeuskäsittelyihin tarpeellista kokemusta myös oikeussalin ulkopuolelta.

– Tuomarit saattavat helposti tukeutua samankaltaisten tuomioiden edellisiin päätöksiin. Me taas emme tiedä käsiteltävästä jutusta ennalta mitään, päätös tehdään oikeudessa esiin tulleiden faktojen pohjalta.

Kohtalo jäissä

Oikeusministeriön hallitusneuvos, apulaisosastopäällikkö Heikki Liljeroos vahvistaa, että lautamiesjärjestelmän lakkautus oli esillä oikeudenhallinnon uudistamisohjelman yhteydessä.

Hän arvelee, että asia saattaa nousta esiin seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa tai seuraavassa hallituksessa.

– Tällä hetkellä asia ei kuitenkaan ole valmistelussa eikä oikeusministeri ole lausunut kantaansa.

Maallikkotuomariliitossa on kritisoitu myös yksityisen oikeusavun kustannuksia verrattuna lautamieskustannuksiin. Liljeroos kuitenkin muistuttaa, etteivät luvut ole keskenään vertailukelpoisia.

– Kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat valtion korvaamaan oikeusavun tarvittaessa jokaiselle kansalaiselle. (HäSa)