Kanta-Häme

Ledi syrjäyttää elohopean kaduilta

Ledivalo valaisee kuntien kadut lähivuosina. Taustalla on halu säästää sähkökustannuksissa mutta myös pakko, koska EU on kieltänyt elohopeahöyrylamppujen myynnin tänä vuonna.

Elohopealamput ovat yksi yleisimmistä valotyypeistä. Tällä hetkellä kunnat joko uusivat vanhoja valaisintyyppejä tai käyttävät hiljalleen varastoja tyhjiksi.

Lampputyyppien vaihto on miljoonaluokan investointi, joka maksaa itsensä takaisin 6–9 vuodessa.

Janakkalassa otettiin ledivalot käyttöön jo viime vuonna. Kunnan 4 500 katulampusta on enää 500 vanhoja elohopealamppuja. Muut ovat joko uusia ledivaloja tai suurten teiden varsilla olevia keltaoranssin värisiä painenatriumvaloja.

Kunnossapitopäällikkö Eero Simola kertoo, että uudet valot, ohjauskeskukset sekä asennustyöt suunnitteluineen maksoivat kunnalle noin miljoona euroa. Toisaalta energiakustannukset putosivat vuodessa 230 000 eurosta 100 000 euroon.

– Elohopeavaloja on jäljellä kahdella asuntoalueella, muutamilla haja-asutusalueilla sekä ulkoilureiteillä. Rahoituksemme ei riittänyt näiden kohteiden uusimiseen, Simola sanoo.

Janakkalassa vaadittiin, että valoissa on 10 vuoden takuu.

Hattulassa valoverkon uusimista aletaan suunnitella. Suunnitteluhaluun vaikuttanee tosin se, että Hattulan vt. tekninen johtaja Juha Prittinen on sama mies, joka toimi Janakkalan teknisen toimen ja maankäytön johtajana, kun valaistus uusittiin.

Toistaiseksi ledivaloja on Hattulassa vähän, ainoastaan kunnanviraston alueella Pappilanniemessä. Prittinen arvioi, että investointi maksaisi Hattulassa noin 500 000–600 000 euroa. Takaisinmaksuaika olisi noin 6–7 vuotta.

Hattulan 2 500 valon uusiminen ledeiksi pudottaisi Prittisen arvion mukaan kunnan sähkölaskun 130 000 eurosta alle 50 000 euroon. Tähän vaikuttaa kuitenkin sähkön markkinahinta.

Prittinen on esittänyt, että Hattulassa käynnistettäisiin katuvaloverkon inventointi sekä ledisaneerauksen suunnittelutyö. Hanke tarvitsee kuitenkin määräaikaisen insinöörin johtamaan projektia, ja rekrytointipäätökset puuttuvat.

– Päättäjät ovat suhtautuneet ajatukseen myönteisesti. Todennäköisesti aika nopealla aikataululla Hattulan katuvalot saneerataan ledeiksi, Prittinen sanoo.

Hämeenlinnassa valosaneeraus käy verkkaisemmin. Syynä on se, että kertainvestointina valoremontti olisi Hämeenlinnan kaupungin katuvaloverkolle usean miljoonan euron arvoinen.

Kaupungin tilaajajohtaja Päivi Saloranta kertoo, että suunnittelu on parin vuoden sisällä edessä.

– Saneeraus olisi usean vuoden mittainen hanke, Saloranta kertoo.

Hämeenlinnan Valot oy:n kehitysjohtaja Jari Kattainen kertoo, että uudiskohteet hoidetaan Hämeenlinnassa jo ledeillä. Valoja on toistaiseksi asennettu sata. Suurin osa kaupungin valoista on vielä oranssinkeltaisina palavia painenatriumvaloja.

– Ledit kehittyvät tällä hetkellä niin hurjaa vauhtia, että niillä voi periaatteessa korvata minkä valaisintyypin tahansa. HäSa