Kanta-Häme

Leffasta idea väitöskirjaan

Khartum on Sudanin pääkaupunki, joka sijaitsee Valkoisen- ja Sinisen Niilin yhtymäkohdassa. Khartum on myös vuonna 1966 valmistunut elokuva, joka antoi hauholaiselle Taneli Hiltuselle aiheen väitöskirjaan.

– Katsoin elokuvan kymmenisen vuotta sitten ensimmäistä kertaa. Gordonin ja Mahdin hahmot jäivät lähtemättömästi mieleen, kertoo Hiltunen.

Basil Deardenin ja Eliot Elisofonin ohjaamassa elokuvassa kenraalimajuri Charles Gordon (Charlton Heston) saa brittien pääministeriltä tehtäväksi evakuoida 7 000 egyptiläissotilasta Khartumista. Kaupunki piirittävät islamistit johtajanaan fanaattinen Mahdi (Laurence Olivier), jonka joukot lopulta tappavat Gordonin. Mahdistisotaa käytiin vuosina 1881–1899.

– Aluillaan olevan väitöskirjani lähdeaineistona ovat brittiupseerien ja sotakirjeenvaihtajien taistelukuvaukset. Niiden kautta yritän päästä sisään esimerkiksi viktoriaaniseen sotilaskulttuuriin. Miten suhtauduttiin sankaruuteen ja urheuteen? Miten vihollinen nähtiin?

Hiltunen on ollut kiinnostunut historiasta niin pienestä pitäen kuin se on mahdollista. Tarinan mukaan hän mönki taaperona kirjahyllyyn selailemaan historiankirjoja.

– Ne käsittelivät Euroopan esihistoriaa ja muinaista Egyptiä, filosofian maisteri muistelee neljännesvuosisata myöhemmin kuulostaen täysin uskottavalta.

Jo lukioikäisenä Taneli Hiltuselle oli selvää, että hän lähtee lukemaan historiaa yliopistoon. Samalla luontevuudella hän on antanut populaarikulttuurin vaikuttaa tutkimuskohteisiinsa.

Khartumin ohella hänen suosikkielokuviinsa lukeutuu Clint Eastwoodin ohjaama Kirjeitä Iwo Jimalta (2006), joka käsittelee toista maailmansotaa japanilaisten näkökulmasta.

– Tyynenmeren sodassa samuraiden kunniakoodista tuli oma irvikuvansa. Se muokattiin militaristisen eetoksen mukaiseksi. Esimerkiksi myötätunnon osoittaminen vastustajalle jäi käytännössä kuviosta kokonaan pois.

– Siinä ehkä yksi vahva selitys sille, miksi japanilaissotilaat syyllistyivät tuolloin sotarikoksiin ihan toisella tapaa kuin aiemmissa sodissa, pohtii Hiltunen.

Rajanveto rakkaan harrastuksen ja asiallisen työn välillä voi olla hankalaa. Elokuvia katsoessaan Hiltunen on kuitenkin enemmän leffafriikki kuin akateemikko.

– Tietenkin kiinnitän huomiota historialliseen todenperäisyyteen, mutta katsomisesta menee ilo, jos sitä tekee vain tutkimuksellisessa mielessä.

Hiltunen ei myöskään rajaa elokuvamakuaan tiettyihin maanosiin tai historiallisiin ajanjaksoihin.

– Olen hyvin kaikkiruokainen, mutta en voisi kuvitella maailmaa ilman BBC:tä tai ITV:tä. Yksi henkisistä kodeistani on brittiläisissä laatuelokuvissa.

Hiltusen kirjoittamia artikkeleja voi lukea verkkojulkaisusta Ennen ja nyt – historian tietosanomat, jonka vierailevana päätoimittajana hän parhaillaan toimii. Tuplanumeron Sodan todellisuus I & II ensimmäinen osa julkaistaan tänään. Sen artikkelit keskittyvät elokuvaan ja valokuviin.

– Tuplanumeron pääpaino on fiktiivisyydessä, mutta varsinkin valokuvat vievät sisältöä lähemmäs koettua sodan todellisuutta.

Uunituoreessa numerossa on mukana mm. Olli Kleemolan artikkeli Helsingin Kasarmintorille vuonna 2017 tulevasta talvisodan kansallisesta muistomerkistä, johon kiinnitetään 105 symbolista valokuvaa.

– Toivomme, että artikkeli olisi jonkinlainen keskustelunavaus, mitä valokuvilla voi kertoa talvisodasta. Etteivät rintamatapahtumat korostuisi, vaan mukaan tulisi muitakin näkökulmia, esimerkiksi siviilien, sanoo Hiltunen.

Ensimmäiseen maailmansotaan pureutuva Sodan todellisuus II julkaistaan alkuvuodesta. HÄSA