Kanta-Häme

Lehdistöneuvoksen analyysi: Jakelubisneksestä liikkeellä runsaasti virheellisiä käsityksiä – Edes kaikilla Postin hallintoneuvoston jäsenillä ei ole käsitystä tilanteesta

"Jotain jakelubisneksen moninaisuuden ymmärtämisen vaikeudesta kertoo se, ettei edes kaikilla Postin hallintoneuvoston jäsenillä ole käsitystä tilanteesta".
Posti on kuohuttanut mieliä jo pitkään. Vajaa vuosi sitten yhtiön työntekijät osoittivat mieltään Pasilassa. Kuva: Joel Maisalmi
Posti on kuohuttanut mieliä jo pitkään. Vajaa vuosi sitten yhtiön työntekijät osoittivat mieltään Pasilassa. Kuva: Joel Maisalmi

Osoitteellisten kirjeiden ja tilattavien lehtien jakelumäärät vähenevät Suomessa. Julkisuuteen kerrotut luvut eivät kuitenkaan avaa koko totuutta alan tilanteesta.

Postista on kerrottu, että kirjejakeluiden määrä on Suomessa laskenut 20 prosenttia. Samaan aikaan Jakeluyhtiön Suomen jakamat kirjemäärät ovat kasvaneet kymmenillä prosenteilla.

Suomeen perustettiin nelisen vuotta sitten Jakeluyhtiö Suomi Oy. Sen tarkoituksena oli välittää osoitteellista postia, kirjeitä ja lehtiä, sanomalehtien kustantajien omistamille varhaisjakeluyhtiöille.

Nyt 17 varhaisjakeluorganisaatiota jakaa sanomalehtien lisäksi yhteensä yli viisi miljoonaa kirjettä ja aikakauslehteä kuukaudessa.

Pääkaupunkiseudulle on rakennettu osoitteellista jakelua varten yhtiö, jonka lehtikustantajat omistavat. Sen piirissä on nyt 300 000 taloutta.

Myös Pirkanmaalle rakennetaan parhaillaan vastaava organisaatiota. Alma myi aikoinaan Pirkanmaan varhaisjakelutoiminnan Postille. Jakeluyhtiö Suomi tavoittaa noin 70 prosenttia kotitauksista ympäri Suomen.

Ongelmia syntyy, kun ihmiset jättävät osoitteenmuutokset tekemättä

Suomessa käytiin pitkä vääntö jakelun vapauttamisesta kilpailulle. Vain sanomalehtien osoitteellinen jako varhaisjakelussa oli sallittua vuoteen 2015 asti. Osoitteellisen jakelun vapauttaminen kilpailulle herätti ennakkoluuloja laadun heikkenemisestä. Myös väärät tulkinnat ja johtopäätökset veivät julkista keskustelua vikaraiteille.

Valtaosa varhaisjakeluyhtiöistä käyttää Postin osoitetietoja, ja niiden virheprosentit jakelussa eivät ole Postia suurempia.

Eniten niin Postille kuin varhaisjakeluyhtiöille tulee ongelmia siitä, että ihmisiltä jää osoitteenmuutos tekemättä.

Kirje tai lehti menee viimeksi annettuun osoitteeseen.

Postiin palautuneista ja uudelleen jaettavista kirjeistä Jakeluyhtiö Suomi maksaa Postille 1,34 euroa kappale, eli yli tuplasti enemmän kuin on joukkojakelun kappalehinta.

Osoitteellisen tuotteiden jakelun tärkeys vain korostuu jatkossa

Jakeluyhtiö Suomi on tuonut kilpailun osoitteellisen postin jakamiseen tilanteessa, jossa kokonaisvolyymi laskee. Tämä luo hintapaineita.

Varhaisjakeluyhtiöille osoitteellisten tuotteiden jakaminen on kuitenkin kohtuullisen kannattavaa ja tervetullutta liiketoimintaa. Niiden avulla kustantajat ovat kyenneet pitämään omien lehtien jakelukustannukset edes jotenkin kohtuullisina.

Monissa yhtiöissä jakelukulut nousevat painokuluja ja toimituksen kuluja suuremmiksi. Jatkossa osoitteellisten tuotteiden jakelun tärkeys vain korostuu, koska lehtien määrät vähenevät.

Suomessa käydään postilaatikolla parhaimmillaan kolmasti päivässä

Posti on aloittanut pienillä jakoalueilla kokeilun, jossa osa päivällä jaettavasta postista on siirretty omaan varhaisjakeluun. Postilla on varhaisjakelua vain muutamilla paikkakunnilla.

Suomessa postilaatikoilla käydään jonain päivinä jopa kolme kertaa. Ensin tulee sanomalehti varhaisjakelussa, sitten päiväposti ja illalla vielä osoitteeton mainosposti kaupunkilehden välissä.

Tämä ei ole kustannustehokkain tapa ja tehottomammaksi se käy kokonaisvolyymin vähetessä. Lehtien jakelumäärät vähenevät noin 6–9 prosenttia vuodessa ja osoitteelliset kirjelähetykset noin 14 prosenttia.

Lehtien ja kirjeiden kohtuuhintainen jakaminen on jo lähitulevaisuudessa mahdollista vain jakeluita yhdistämällä.

Jatkuuko keskittäminen?

Miten temppu tehdään, on kokonaan toinen juttu. Varhaisjakelua hallitsevat sanomalehtiä kustantavat yhtiöt, ja Posti hallitsee osoitteellista päiväjakelua.

Posti hankki Pirkanmaan (Aamulehti) ja Porin (Satakunnan Kansa) alueen varhaisjakelut ja jo aikaisemmin Kaakon Viestinnän varhaisjakelut.

Hyvä kysymys on se, jatkuuko tällainen keskittäminen.

Suomessa Posti ei ole tehnyt päinvastaista liikettä eli käyttänyt paikallisia varhaisjakeluyhtiöitä alihankkijoinaan.

Suomen Suoramainonta, jonka Keskisuomalainen Oy omistaa, välittää kaupunkilehtien jakeluorganisaatioille jaettavaksi osoitteetonta mainospostia.

Sen pääkilpailija on Postin jakelukuori Postinen, jonka väliin mainokset laitetaan.

Kilpailu painaa jakeluhintoja niin, että SSM:n muutti jakelukerrat kahdesta yhteen.

Keskisuomaalainen hankki SSM:n Jantonin konkurssipesältä. Kaupalla se halusi turvata omien kaupunkilehtien jakelun. Yhtiöllä on yli 30 kaupunkilehteä.

”Edes kaikilla Postin hallintoneuvoston jäsenillä ole käsitystä tilanteesta”

Jotain jakelubisneksen moninaisuuden ymmärtämisen vaikeudesta kertoo se, ettei edes kaikilla Postin hallintoneuvoston jäsenillä ole käsitystä tilanteesta.

Kokoomuksen kansanedustajat Miia Laiho ja Kari Tolvanen aikoivat kysyä hallitukselta kirjallisesti jakelun ongelmista.

Toimituksille lähetetty tiedote paljasti, etteivät he ymmärtäneet osoitteettoman mainosjakelun ja osoitteellisen varhaisjakelun eroa arvostellessaan koronatiedotteen jakelua viipeistä ja epätarkkuudesta.

Tiedote sisälsi monia muitakin virheellisiä olettamuksia.

Koronatiedote jaettiin osoitteettoman mainospostin mukana. Mainosposti jää jakamatta ”ei mainoksia” -talouksiin, ja miljoonajakelussa voi syntyä viiveitä. Lisäksi mainosjakelua tehdään vain kerran viikossa, varhaisjakelua pääsääntöisesti päivittäin.

Kaksikon tiedotteessa puhuttiin vain yksityisistä jakeluyhtiöistä aivan kuin osoitteellinen varhaisjakelu ja osoitteeton mainospostin jakaminen olisivat yksi ja sama asia.

Joka kotiin tarkoitettu koronatiedote olisi pitänyt jakaa joko Postin tai Jakeluyhtiön Suomen kautta. Silloin se olisi ollut mahdollista jakaa joka kotiin samana päivänä.

”Onnistuminen edellyttää oikeaa tilannekuvaa”

Nyt, kun Postin omistaja valtio ryhtyy selvittämään jakelun tehostamista valtakunnassa ja suunnittelee sanomalehtien tukemista, pitäisi herkällä korvalla kuunnella alalla toimivia ammattilaisia ja muita asiantuntijoita.

Lobbaaminen tai ideologinen lähestymistapa ei tuota parasta mahdollista lopputulosta. Onnistuminen edellyttää oikeaa tilannekuvaa nykyhetkeen ja tulevaisuuteen.

Eikä pidä unohtaa, että sanomalehtien ilmestyminen kohtuuhintaan, laadukkaina ja moniarvoisina, tukee demokratiaa ja kansalaisyhteiskunnan toteutumista.

Kuva: Terho Aalto
Kuva: Terho Aalto

 

Kirjoittaja on lehdistöneuvos ja entinen päätoimittaja.

Ilves Jakelu Oy on Hämeen Sanomien omistama jakeluyhtiö, joka on osa Aina-konsernia. Ilves Jakelu on osakkaana Jakeluyhtiö Suomessa.

—–

Korjaus klo 18.22. Korjattu kansanedustajan nimeksi Kari Tolvanen, ei Toivonen

Päivän lehti

28.9.2020

Fingerpori

comic