Kanta-Häme Hämeenlinna

Lehtokotiloita, pajunkissoja ja lintujen soidinlauluja – luonto on hämillään kesäsäästä talven keskellä

Poikkeuksellinen talvi näkyy ihmisten arjessa ja luonnossa. Herukat puskevat silmuja, punarinta sinnittelee Hämeen talvessa ja hiihtäjät kyttäävät hiihtolatuja.
Yhdyskuntarakentajat Jyrki Virtanen ja Pekka Alaspää toimettomana seisovan lymitykin äärellä Ahveniston moottoriradalla. Alaspään mukaan viime talvena he tykittivät neljän viikon ajan hiihtolatua, tänä talvena ei vielä kertaakaan. Kuva: Esko Tuovinen
Yhdyskuntarakentajat Jyrki Virtanen ja Pekka Alaspää toimettomana seisovan lymitykin äärellä Ahveniston moottoriradalla. Alaspään mukaan viime talvena he tykittivät neljän viikon ajan hiihtolatua, tänä talvena ei vielä kertaakaan. Kuva: Esko Tuovinen

Lumesta ja pakkasesta ei ole ollut tänä talvena tietoakaan. Esimerkiksi keskiviikkona Hämeenlinnassa satoi vettä ja lämpötila oli lähemmäs kahdeksan astetta.

Ilmatieteen laitoksen mukaan tammikuun sää on ollut jopa kymmenen astetta tavallista lämpimämpi.

Avantouimareita ei jäätön talvi pitele. Ainakin Aulangonjärven uimapaikan seurantavihkossa riitti merkintöjä. Arja Keskinen kaupungin kunnossapidosta kertoo, että esimerkiksi tammikuun 14. päivänä kävijöitä oli ollut 45. Kuva: Esko Tuovinen
Avantouimareita ei jäätön talvi pitele. Ainakin Aulangonjärven uimapaikan seurantavihkossa riitti merkintöjä. Arja Keskinen kaupungin kunnossapidosta kertoo, että esimerkiksi tammikuun 14. päivänä kävijöitä oli ollut 45. Kuva: Esko Tuovinen

Ahveniston latu on ollut usein ensimmäinen paikka, jossa on päässyt hiihtämään. Viime talvena se saatiin käyttöön jo joulukuun puolella. Tänä talvena auraus- ja tykkilumella ylläpidetystä hiihtoladusta on voinut vain unelmoida.

– Täällä on käynyt väkeä katsomassa, onko latua vai pitääkö myydä sukset pois, kaupungin yhdyskuntarakentaja Jyrki Virtanen naurahtaa.

Virtanen lupaa, että tänä talvenakin latu saadaan, jos sää vain kylmenee.

Koska latupohjaan käytettävän aurauslumen tulee olla puhdasta, pitää asfalttikentänkin olla puhdas. Keskiviikkona kenttää puhdistettiin jo toistamiseen, sillä myrskyt ja tuulet olivat kuljettaneet puista irronnutta roskaa. Kenttä puhdistettiin siltä varalta, että latu vielä tänä talvena syntyy.

Esa-Pekka Viinikka ja Anu Saarinen Lasten liikunnan tuki ry:stä paistoivat Aulangon ulkoilumajan kodalla makkaraa yhdistyksen talviliikuntapäivänä, joka vesisateen takia pidettiin pääosin sisätiloissa. Kuva: Esko Tuovinen
Esa-Pekka Viinikka ja Anu Saarinen Lasten liikunnan tuki ry:stä paistoivat Aulangon ulkoilumajan kodalla makkaraa yhdistyksen talviliikuntapäivänä, joka vesisateen takia pidettiin pääosin sisätiloissa. Kuva: Esko Tuovinen

Aulangon ulkoilumajalla vietettiin Lasten liikunnan tuki ry:n talviulkoilupäivää. Luvassa piti olla murtomaahiihtoa ja lumikenkäretki, mutta jatkuvan sateen vuoksi talviliikuntapäivä siirrettiin sisätiloihin.

Anu Saarisen mukaan sade rajoitti osallistujamäärää, ja paikalle uskaltautui noin 30 osallistujaa.

– Yhdistyksemme vastaa myös koulujen liikuntapäivien järjestämisestä. Hämeenlinnan hiihtoseuran olisi tarkoitus järjestää parin viikon päästä 4.-luokkalaisten lumiliikuntapäivä Ahvenistolla. Se joudutaan hyvin todennäköisesti perumaan, Esa-Pekka Viinikka toteaa.

Raila ja Juko Tuukkaisen mukaan ulkoilu ei ole säästä kiinni. Pariskunta ei talvesta niin välitä. Koirista Murre vihaa sadetta ja Martta rakastaa lätäköitä. Kuva: Esko Tuovinen

Jouko ja Raila Tuukkaisen ulkoilua sadesää ei haitannut, vaan he heittivät Aulangolla pitkän lenkin tietä pitkin.

– Yleensä kävelemme metsässä, mutta nyt siellä on kuraista ja märkää, Jouko Tuukkainen toteaa.

Pariskunta myöntää, etteivät he nauti talvesta ja lumesta, mutta pikkupakkanen kaunistaisi maisemaa.

– Tällaisia kelejä ne nyt ovat, ja näihin on syytä tottua. Eipähän tarvitse ainakaan lumitöitä tehdä.

Lue myös: Viheriöille keskellä tammikuuta – Hattulassa avattiin golfkenttä: ”Kyllä tämä on epätavanomainen tilanne”

Luonnontarkkailijat ovat törmänneet luonnossa ja puutarhoissaan poikkeuksellisiin ilmiöihin.

Esimerkiksi Hämeen Sanomien tietojen mukaan lehtokotilot ovat olleet liikkeellä Hämeenlinnassa. Luonnonvarakeskuksen tutkija Bengt Lindqvist ei pidä sitä ollenkaan tavattomana asiana.

– Ne ovat lähteneet liikkeelle, sillä ne luulevat, että nyt on kevät. Kyllä ne siitä rauhoittuvat, kun lämpötila laskee alle nollan.

Lehtokotilo ei samalla lailla kärsi alhaisista lämpötiloista kuin muut nilviäiset ja etanat. Ne pärjäävät suhteellisen korkealla vuoristossakin.

Lindqvistin mukaan kotilot eivät kiipeile korkealle kasveihin tähän aikaan vuodesta eivätkä siten tee tuhojakaan.

Kansanedustaja Tarja Filatovin kukkapenkistä kurkisti jouluruusu, vaikka normaalisti kasvin pitäisi nousta pintaan vasta kevään korvalla. Kuvakaappaus Filatovin Facebook-sivuilta. Kuva: Muu
Kansanedustaja Tarja Filatovin kukkapenkistä kurkisti jouluruusu, vaikka normaalisti kasvin pitäisi nousta pintaan vasta kevään korvalla. Kuvakaappaus Filatovin Facebook-sivuilta.

Hämeenlinnalaiset ovat raportoineet sosiaalisessa mediassa kasvien heräämisestä keskellä talvea. Esimerkiksi kansanedustaja Tarja Filatovin (sd.) kukkapenkissä näyttävät koreilevan keväiset jouluruusut.

– Pajunkissoja on ollut suht runsaasti. Täällä Jokioisella kasvimaalla raparperissa oli pieniä alkuja ja herukkapensaissa isoja silmuja. Jos tulee kovat pakkaset, se vaikuttaa todennäköisesti herukan satoon, Luonnonvarakeskuksen tutkija Bengt Lindqvist kertoo.

Juhani Kairamon mukaan lintulaudoilla on käynyt tänä talvena vähemmän lintuja kuin normaalisti. Lumettomuuden takia linnut löytävät hyvin ravintoa myös maastosta. Kuva: Esko Tuovinen
Juhani Kairamon mukaan lintulaudoilla on käynyt tänä talvena vähemmän lintuja kuin normaalisti. Lumettomuuden takia linnut löytävät hyvin ravintoa myös maastosta. Kuva: Esko Tuovinen

BirdLife Kanta-Hämeen puheenjohtaja Juhani Kairamo kertoo, että maakunnassa on tavattu tänä talvena talvehtimassa muun muassa punarintoja, peippoja, järripeippoja ja nokkavarpusia.

– Joka talvi jokunen yrittää täällä talvehtia, mutta nyt niitä on selkeästi enemmän kuin normaalitalvena. Jos tulee kunnon talvi, perinteisille muuttolinnuille käy usein huonosti. Merkittävässä roolissa on ravinto. Pikkupakkasella ne voivat selvitä ruokinnan turvin.

Mustarastaat ja talitiaiset ovat viritelleet jo soidinlaulujaan, ja Kairamo arvioi, että esimerkiksi lehtopöllö on saattanut aloittaa tänä vuonna pesinnän reilua kuukautta etuajassa. HÄSA.

Päivän lehti

23.2.2020