Kanta-Häme

Leipähylly on joutsenliputon

Mikäpä voisi olla suomalaisempaa kuin ruisleipä? Paitsi, ettei se aina ole. Suurin osa kauppojen leipähyllyjen leivistä on leivottu ulkomaisista jauhoista.

Tieto tulee yllätyksenä Jukolan K-supermarketissa tiistaina ostoksilla käyneille Aino Vuorivirralle.

Hän kertoo ostavansa usein Ruispaloja. Pakkauksessa ei kuitenkaan ole joutsenlippua, sillä Vaasan-konserni käyttää tuotteissaan myös ulkomaista ruista.

– Ei tässä tosiaan kerrota, mistä jauhot tulevat. Pakkauksessa kuitenkin lukee ”Suomen suosituin”, Vuorivirta hämmästelee.

Hän nostaa leipähyllystä Tuulosrievän, jonka pakkauksessa komeilee Hyvää Suomesta -joutsenlippu. Se on tae myös raaka-aineiden suomalaisuudesta.

– Tämä on hyvää! Tunsin leipojarouvan jo silloin, kun hän kävi tuossa keskussairaalassa töissä, Vuorivirta kertoo.

Eron huomaa maussa

Ruispalojen tausta yllättää myös Marja Ahosen. Hän kertoo pitävänsä tuotteen alkuperää tärkeänä.

– Toisaalta tulee kyllä usein ostettua myös kaupan omia merkkejä kuten Pirkkaa ja Rainbowta. Silloin tuotteet eivät välttämättä ole kotimaisia, Ahonen pohtii.

Hänen mukaansa kotimaisuudella on väliä jo ihan elintarviketurvallisuuden vuoksi.

– Vaikka raaka-aine tulisikin ulkomailta, Suomessa ollaan tarkkoja hygienian kanssa. Tuotteet ovat siis puhtaampia, Ahonen arvioi.

Vuorivirran mielestä kaikkein tärkeintä kotimaisuus on lihatuotteissa.

– Se on laatukysymys. Myös perunoiden tulee olla suomalaisia, eron huomaa ihan maussa, Vuorivirta sanoo.

Kotimainen lihatiski

Vuorivirta ja Ahonen edustavat Jukolan K-Supermarketin tyypillisiä asiakkaita. Kauppias Antti-Jussi Kiven mukaan kotimaisuus on tärkeää etenkin aikuistalouksille.

Kauppias onkin tehnyt tietoisen linjapäätöksen, että lihatiskissä myydään vain suomalaista lihaa.

– Ainoan poikkeuksen tekevät hirvi, joka tulee Virosta ja lammas, joka on Uudesta-Seelannista. Molempia on hankalaa Suomesta saada, Kivi kertoo.

Hänen mukaansa päätös oli helppo, sillä hän itsekin arvostaa kotimaisia ja paikallisia tuotteita.

– Haluan tukea lähituotantoa, sillä valtamerkkejä ostetaan muutenkin. Meillä on valikoimissa paikallista perunaa, Lepaan tomaatteja, Iso-Hiiden mansikkamehua, Ahtilan kananmunia ja paikallisia leipomotuotteita, Kivi luettelee.

Taikina tulee kaukaa

Tällä ja ensi viikolla vietetään Kaksi viikkoa vain suomalaista ruokaa -kampanjaa. Sen perustaja, loppilainen kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) tietää, etteivät kuluttajat ole aina kovin hyvin perillä elintarvikkeiden alkuperästä.

Heitä harhautetaan ruokakaupoissa monella tavalla. Esimerkiksi kauppojen omat paistopisteet antavat helposti vaikutelman lähiruoasta.

– Todellisuudessa taikina tulee todennäköisimmin pakasteena Virosta tai Ranskasta. Kaiken kaikkiaan moni leipähylly on joutsenliputon. Onneksi on hyviäkin esimerkkejä, Heinonen sanoo.

Hänen tavoitteenaan on, että tulevaisuudessa suomalaisen ruoan puolesta ei tarvitsisi enää kampanjoida.

Jos jokainen suomalainen käyttäisi kuussa kymmenen euroa lisää kotimaiseen ruokaan, se toisi maahan 15 000 työpaikkaa lisää.

– Kyse on siis isosta työllisyyskysymyksestä ja myös huoltovarmuudesta, Heinonen sanoo. (HäSa)