Kanta-Häme

Leirikeskuselämää ilman ohjelmaa

Tiskipöydällä on oranssi nokkamuki, ja jääkaapin ovi on liimattu täyteen lasten valokuvia. Tämä voisi olla kenen tahansa lapsiperheellisen keittiö.

Laatikoston vedinten väliin on työnnetty listanpätkä, jotta vastikään konttaamaan ja seisomaan oppinut lapsi ei vetäisi ihan kaikkia tavaroita lattialle.

Huomiota herättävintä kolmen hengen soluhuoneistossa on silti voimakas huuhteluaineen tuoksu, sillä Sarita Lindgrenille puhtaus on kaikki kaikessa.

– Olen kova jynssäämään, eikä täällä päivisin juuri muuta tekemistä olekaan. Olen lapsen kanssa ja siivoan.

Lindgrenin 10-kuukauden ikäisellä tyttärellä on ollut yhteensä yhdeksän korvatulehdusta seitsemän perheosastolla vietetyn kuukauden aikana. Tänä aikana Lindgren on ajatellut useaankin otteeseen hoivatessaan itkuista lasta, että enää ei jaksa.

– Kotona on mies, mutta täällä sitä on lapsen kanssa vain kahdestaan.

Valtaosa kantasuomalaisia naisia

Lapsia on vankiloissa ollut lähes aina. Jo Hämeen linnan vankilassa oli oma lastenosastonsa.

Nykyinen Vanajan vankilan perheosasto perustettiin uusitun lastensuojelulain myötä vuonna 2010. Lakia oli uusittava, sillä ennen nykyistä perheosastoa kukaan ei oikeastaan tiennyt, kuinka paljon lapsia vankiloissa oli.

– Lapsi ei ollut kenenkään asiakas. Lastensuojelu ei tiennyt lasten elämästä mitään, eikä vankila voinut ottaa lasta vankilan kirjoille. Eiväthän he olleet rikollisia, sanoo vastaava perhetyön ohjaaja Timo Jattu.

Uuden lastensuojelulain mukaan lapsi voidaan tarvittaessa sijoittaa vankilan perheosastolle, jos sen katsotaan olevan lapsen edun mukaista.

Koska lapset ovat lastensuojelun piirissä, arkea seurataan koko ajan. Neljän vuoden aikana yhdellekään perheosastolle äitinsä kanssa saapuneelle lapselle ei ole pitänyt etsiä ulkopuolista sijoituspaikkaa.

Valtaosa osaston vangeista on Jatun mukaan kantasuomalaisia, ja kaikki ovat olleet naisia. Rikostaustoja löytyy joka lähtöön, pikkurötöksistä, maksuhäiriöistä ja varkauksista törkeisiin huumausaine- ja henkirikoksiin saakka.

– Me emme silti keskity rikoksiin. Tämä on kuntouttavaa toimintaa, ja tärkeintä on tarjota lapselle edellytykset turvalliseen, ennakoitavissa olevaan arkeen, sanoo toiminnanohjaaja Liisa Jormalainen Kanta-Hämeen perhetyöstä.

Sopimukseen perustuvaa

Perheosaston arki noudattaa vankilan aikataulua: seitsemältä herätys, yhdeksältä aamupiiri laululeikkeineen, lounas, päivällinen, hiljaisuus.

Avovankila perustuu luottamukseen. Koska vankilan alue jatkuu Vanajaveden rantaan saakka, äidit pääsevät esimerkiksi kuntosalille, läheisen lammen kiertävälle lenkkipolulle tai viljelemään kasvihuonepalstoja.

Perheohjaajan työ on pitkälti rauhoittelemista sekä kädestä pitäen opastamista. Moni vanki ei ole suorittanut peruskoulua, joten yhteiskunnassa selviämistä on opeteltava alusta lähtien.

Monelle lapsi toimii motivaattorina muuttaa elämän kulkusuunta lopullisesti. Jatun mukaan alle puolet naisvangeista uusii rikoksensa, mutta hän korostaa, että lähes kaikki vangit tulevat itse hyvin rikkinäisistä perhetaustoista.

– Koetut traumat, epävarmuus omasta vanhemmuudesta ja tieto jatkuvasta valvonnasta aiheuttavat huolta ja ristiriitojakin lähes päivittäin. Meidän tehtävämme on ottaa tunteet vastaan ja tarjota turvallista ja ennakoitavissa olevaa arkea myös vanhemmalle.

Kiintymyssuhde lapseen aiempaa vahvempi

Toista kertaa vankilassa istuvalle Sarita Lindgrenille tämä on ensimmäinen kerta perheosastolla.

Lindgrenin mies istuu omaa tuomiotaan Hämeenlinnan vankilassa, isommat lapset asuvat isovanhempien kanssa. Perhetapaamiset on Lindgrenin mielestä silti hyvin järjestetty verrattuna suljettuun osastoon.

– Täällä saamme tavata kahdesti kuussa kaksi päivää kerrallaan, kun kivitalossa tapaamiset ovat pari tuntia ja lastenkin tapaamiset valvottuja.

Lindgren kokee, että perheosastolla kiintymyssuhde lapseen on vahvistunut.

Ensi jouluna Lindgren on istunut tuomionsa. Normaali arki saattaa alkaa jo ensi elokuussa, jos Lindgren pääsee koevapauteen. (HäSa)

Perheosasto etsii vapaaehtoisia vankien lastenhoitoon. Vapaaehtoisten info-ilta 5. elokuuta Ensi- ja turvakotiliiton toimistolla osoitteessa Sibeliuksenkatu 9 A 6.