Kanta-Häme

Lemmikin sydämen asialla

Eläinlääkäri Seppo Lamberg tutkii koirien ja kissojen sydänviat ennen pentujen teettämistä.
 
 
Suomenlapinkoira Nappe saapuu tutkimushuoneeseen, ja eläinlääkäri Seppo Lamberg kyykistyy tervehtimään sitä. Nappe on enemmänkin innostunut kuin pelästynyt kun Lamberg rapsuttelee sitä, ja kehottaa koiraa nousemaan tutkimuspöydälle. Lamberg ottaa kullanvärisen stetoskoopin esiin, ja sydänäänien kuuntelu alkaa.
 
Lamberg on aiemmin tehnyt tutkimuksia Lahdessa, mutta aloitti keväällä työt myös Hattulassa, kun eläinlääkäriasemat yhdistyivät. Vethaussissa hän käy kahden viikon välein.
 
Hänen työnään on huippuluokan sydäntutkimus. Lamberg tutkii sydänsairausepäilyjä ja tekee myös jalostustutkimuksia. Jälkimmäisissä on tarkoituksena selvittää, onko eläimellä synnynnäisiä tai periytyviä sairauksia, jotka pitäisi saada kitkettyä rodusta. Mikäli sellainen todetaan, ei eläimellä teetetä pentuja.
 
Monet rodut  kärsivät
1,5-vuotiaan Napen turkista ajellaan tutkimuksissa pala karvaa pois, jotta ultraäänilaitetta voidaan käyttää. Koiraa ei satu tutkimuksessa, mutta Lamberg kertoo, että geeli saattaa joskus tuntua kenkulta. Nappe kuitenkin suhtautuu tyynesti tutkimuksiin. Napen tutkimus ei ole varsinainen jalostustutkimus, vaan nyt tutkitaan sydämestä yllättäen löytynyttä sivuääntä.
 
– Koirilla jalostustutkimuksissa tärkein tutkimuskohde on sydänlihaksen vajaatoiminta, joka aiheuttaa sydänlihaksen toiminnan heikentymistä ja rytmihäiriöitä.
 
Sitä esiintyy todella monissa roduissa. Yleisimpiin kuuluvat dobermanni, boxeri ja tanskandoggi ja irlanninsusikoira.
 
Sydänlihaksen vajaatoiminta iskee yleensä 3–6-vuotiaisiin koiriin, mutta se voi kehittyä nuoremmallekin koiralle. Se on hitaasti etenevä sairaus, mutta voi aiheuttaa äkkikuoleman.
 
– Kissoilla taas etsitään yleensä HCM:ää, joka on useilla roduilla selkeästi peritytyvä. Sairaus aiheuttaa sydänlihaksen seinämän paksuuntumista ja kammion jäykkyyden lisääntymistä. Tällöin kammiopaine voi nousta ja elimistöön kertyy nestettä.
 
Kissarotuja, joilla tutkimuksia tehdään, ovat muun muassa ragdoll, maine coon, sfinx sekä norjalainen metsäkissa.
 
Pawpeds-rekisterin hyväksyntä
Nappe seisoo tyynenä paikallaan kun Lamberg liikuttelee ultraäänilaitetta. Koira voitaisiin tutkia myös kyljellään telineessä, mutta Lamberg suosii ranskalaiseksi kutsuttua tapaa tutkia koira seisaallaan.
 
Vaikka moni eläinlääkäri voi tutkia sydänsairauksia, Lambergin tasoisia sydäntutkijoita on Suomessa vain kourallinen. Lamberg kuuluu niihin viiteen suomalaiseläinlääkäriin, jotka Ruotsin kissaliiton arvostettu Pawpeds-rekisteri on hyväksynyt jalostustutkimusten tekijöiksi. Pawpeds-tietokantaan on kerättynä kissojen tietoja jalostusta varten, ja moni suomalainenkin kasvattaja haluaa tietonsa sinne.
 
– Vaikka ultraäänikapulan liikuttelu ei näytä vaikealta, menee minultakin 3–4 vuotta kouluttaa seuraaja itselleni, Lamberg kertoo.
 
Töitä Kanta-Hämeessä riittää. Lambergin tutkimuksiin on tällä hetkellä noin kuukauden jonotusaika. Tutkimuksissa hän pyrkii ottamaan huomioon kaiken mahdollisen, eikä vain rodulle ilmeisimpiä ongelmia.
 
Suomi kuuluu maailman kärkeen
Monet kasvattajat haluavat tutkia kaikki jalostuseläimet. Lambergin mukaan Suomi on hyvin valveutunut maa. Etenkin kissojen kanssa täällä kuulutaan maailman kärkeen.
 
– Valitettavasti on myös kasvattajia, jotka tahtovat ummistaa silmänsä rodun ongelmilta, hän sanoo.
 
Lambergin mukaan sellaiset rodut, joilla tunnetusti esiintyy sydänvikaa, kannattaa aina tutkituttaa ennen jalostusta.
 
– Jos rodussa on vain pieni esiintymistiheys, niin silloin sydämen systemaattinen tutkiminen ei ehkä kannata.
 
Napen omistajat Helvi ja Paavo Väisänen ovat seisseet koiran rinnalla koko tutkimuksen ajan. Kun tutkimus päättyy, selviää, että Napelle kävi hyvin. Vaikka vasemmalla puolella on sivuääni, se ei vaikuta koiran elämään. Talvisin se saa yhä luvan lempiharrastukseensa: juoksumatolla juoksuun. (HäSa)

Päivän lehti

18.1.2020