Kanta-Häme Janakkala

Lenkkeilijöitä kohtasi Turengissa omituinen näky: “Kyitä nousi maasta kuin sieniä sateella”

Konttilan ulkoilualueella kuhisi parin neliömetrin alueella kymmenkunta kyykäärmettä.
Konttilan ulkoilualueella liikkuvien kannattaa pitää kulkureittiään tarkasti silmällä ikävien yllätysten varalta. Kuva: Juha Tuuliainen
Konttilan ulkoilualueella liikkuvien kannattaa pitää kulkureittiään tarkasti silmällä ikävien yllätysten varalta. Kuva: Juha Tuuliainen

Lenkkeilijöitä kohtasi erikoinen näky Konttilan ulkoilualueella toissa viikonloppuna. Hakkuuaukealla kuhisi parin neliömetrin alueella kymmenkunta kyykäärmettä.

Kyyt kamerallaan ikuistanut Juha Tuuliainen kertoo vaimonsa ja tyttärensä nähneen ensin kaksi kyytä lenkillään.

Tuuliaisen mentyä paikalle kyitä olikin enemmän.

– Käärmeitä ei ollut vain kaksi vaan koko alue kuhisi niitä. Kyitä nousi maasta kuin sieniä sateella. Niitä oli kannon päällä, maastossa ja havujen alla.

Tuuliainen kertoo aiemminkin nähneensä alueella kyykäärmeitä, muttei koskaan niin montaa yksilöä samassa paikassa päivää paistattelemassa.

 

Kotkalainen käärmemies Urpo Koponen tietää kertoa, että kyseiset kyyt olivat kaikki naaraita, sillä ne ovat ruskeansävyisiä.

Kyyt viihtyvät tiiviissä kasoissa tavallisesti vain huhtikuun aikaan parittelun takia.

– Jos kesällä näkee tällaista, siihen ei ole tiedossa mitään loogista syytä, Koponen sanoo.

Ainoa Koposen keksimä selitys kyiden heinäkuiselle kokoontumiselle on, että munia kantavat naaraat ovat hakeutuneet lähelle toisiaan kylmien säiden takia.

 

Koponen arvelee kyiden olleen melko lähellä talvehtimisonkaloansa.

– Kantavat naaraat kun oleilevat muutenkin lähellä talvehtimispaikkaansa, Koponen kertoo.

Odotusaikana kyynaaraat paastoavat eivätkä syö lainkaan.

Hyvästä lekottelupaikasta on usein kova kilpailu, sillä keväällä hedelmöityneet munasolut pitää hautoa auringon ja lämmön avulla synnytyskuntoon. Synnytys tapahtuu elo–lokakuussa.

 

Kesän ollessa kolea ja sateinen sikiöt eivät ehdi kehittyä synnytyskuntoon.

Silloin kantavat naaraat menevät raskaana talvihorrokseen ja jatkavat haudontaa kevätauringossa.

Tällöin poikaset syntyvät keväällä eivätkä normaaliaikaan syksyllä.

– Tällaisia vuosia keskimäärin yksi kymmenessä vuodessa, sanoo Koponen.

Suomen lyhyet kesät aiheuttavat sen, että kyyt lisääntyvät vain joka toinen vuosi, Lapissa joka kolmas vuosi.

Puhutaan lepovuoroisista ja synnytysvuoroisista naaraista. HÄSA