Kanta-Häme

Lennokkien määrä lisääntyy Panssariprikaatissa

Puolustusvoimien uusien tiedustelulennokkien koulutus laajenee myös Parolannummelle ensi syksynä, kun tämän vuoden toisen saapumiserän varusmiehet lähtevät aliupseerikurssille Niinisaloon opiskelemaan Orbiter-järjestelmän saloja.

– Koulutus paikan päällä Panssariprikaatissa alkaa loppuvuodesta, kun kurssi palaa Niinisalosta. Orbiter-lennokit sijoitetaan Jääkäritykistörykmenttiin ja koulutukseen hakeudutaan valintakokeen kautta, kertoo majuri Jari Luikku Maavoimien esikunnasta.

Valintakokeessa testataan varusmiehen kykyä käsitellä informaatiota ja samaan aikaan käyttämään lennokkijärjestelmää.

– Eli silmä–käsikoordinaatiota. Nykysukupolvissa löytyy tietokonepelien pelaajia ja niistä taidoista on hyötyä, kun operoidaan lennokkien kanssa, Luikku toteaa.

Aikaisempi harrastuneisuus lennokeista katsotaan eduksi, mutta välttämätöntä se ei Luikun mukaan ole.

– Ryhmässä on yhdeksän varusmiestä eli kokelas, seitsemän aliupseeria ja kuljettaja. Tehtäviä on erilaisia, eivätkä kaikki vaadi samoja taitoja.

Kaikki ryhmän jäsenet palvelevat 347 vuorokautta.

Tiedustelulennokkien käyttötarkoitus on lähialueiden valvonta ja joukkojen tilannetietoisuuden parantaminen taistelutilanteissa.

– Järjestelmä lisää joukkojemme suorituskykyä. Toki niillä on käyttöä myös rauhanajan virka-aputehtävissä yhteistyössä poliisin tai pelastuslaitosten kanssa. Lennokkeja voi käyttää esimerkiksi kadonneiden henkilöiden etsinnöissä, Luikku valistaa.

Orbiter lentää hiljaisen sähkömoottorin avulla ja se pystyy operoimaan kaikkina vuorokaudenaikoina ja myös huonoissa sääolosuhteissa. Sitä ohjataan kenttäkelpoisen kannettavan tietokoneen kaltaisella päätteellä. Lentokuntoon sen pystyy kasaamaan alle 10 minuutissa.

Orbiterien käyttökoulutus aloitettiin maavoimissa viime vuonna Porin, Karjalan ja Kainuun prikaateissa. Tänä vuonna toiminta laajenee PsPr:n lisäksi Jääkäriprikaatiin ja Kaartin Jääkärirykmenttiin.

Ennestään PsPr:ssä on maalilennokkitoimintaa Helsingin Ilmatorjuntarykmentin alaisuudessa, jossa koulutetaan jokaisesta saapumiserästä yksi ryhmä lentämään ja korjaamaan AT04 ja Male-97 -lennokkeja.

– Pääsyvaatimuksena kurssille on aiempi harrastuneisuus radio-ohjattavien laitteiden parista. Olemme tehneet yhteistyötä paikallisten ilmailukerhojen ja esimerkiksi Kuumaa huumaa -tapahtuman kanssa, jotta tietoisuus harrastajien parissa lisääntyisi, kertoo vääpeli Jere Selonen PsPr:n esikunnasta.

Myös maalilennokin lentäminen on tarkkuutta vaativaa.

– Lentonopeus on 9–15-kiloisilla lennokeilla noin 200 km/h ja niitä ammutaan kovilla ja kohti. Koostaan huolimatta lennokki tarjoaa realistisen kohteen ilmatorjunta-aseille, Selonen kertoo.

Polttomoottorikäyttöiset maalilennokit saavat myös aitoja osumia, vaikka ilmatorjunnan tarkkuutta pääasiassa mitataankin osumaindikaattorijärjestelmän avulla. HäSa