Kanta-Häme

Lentäjämestari Kaarlo Friitu Väänäsen lentolaukku pääsi vihdoin samaan hangaariin Hanssin Jukan kanssa

Hanssin Jukan ykköslentäjän, Friitu Väänäsen, lentolaukku on vuosikymmenien harharetkien jälkeen päätynyt oman koneensa kainaloon Tuulokseen.
Hanssin Jukan miehistö välirauhan aikana kesällä 1940. Oikealla edessä lentomestari Kaarlo Väänänen. Kuva Matti Hämäläisen kirjasta Hanssin Jukka - Douglas DC-2, Marskin hovikoneen tarina, Minerva 2015. Kuva: Esko Tuovinen
Hanssin Jukan miehistö välirauhan aikana kesällä 1940. Oikealla edessä lentomestari Kaarlo Väänänen. Kuva Matti Hämäläisen kirjasta Hanssin Jukka - Douglas DC-2, Marskin hovikoneen tarina, Minerva 2015. Kuva: Esko Tuovinen

Legendaarisen lentomestari Kaarlo Friitu Väänäsen (1899-1973) lentolaukku oli vuosikymmeniä Stephanie Koppisen käsityölaukkuna. Kun naiselle tuli ikää ja käsitöiden teko väheni, alkoi hän miettiä laukun tulevaisuutta ja päätti lahjoittaa sen Hanssin Jukan hangaariin kauppakeskus Tuuloseen.

Koppinen oli ollut naimisissa Väänäsen ainoan lapsen kanssa, mutta avioerokaan ei himmentänyt entisen appiukon ja tämän miniän lämmintä suhdetta.

– Lentolaukku on lentäjille tärkeä esine, jota ilman he eivät halunneet lähteä lentämään. Olin hirveän otettu, kun appiukko antoi minulle laukkunsa.

Stephanie Koppinen muisti hämärästi, että vanha Hanssin Jukka eli Douglas DC-2 oli entistetty ja esillä jossakin. Pääasia oli, ettei kone ollut enää kahvilana, sillä sitä ei lentäjämestari Väänänen koskaan sulattanut.

Aikansa laukkukysymystä märehdittyään Sephanie Koppinen otti yhteyttä Hanssin Jukan Perinneyhdistyksen Kimmo Salomaahan. Torstaina laukku luovutettiin hangaariin Tuuloseen.

Hanssin Jukan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Salomaa ja Väänäsen ex-miniä Stephanien Koppinen kävivät torstaina museokoneen uumenissa. Kuva: Esko Tuovinen

Lentäjä ei halunnut kahvioon

Kone palasi entistettynä takaisin Hämeeseen kesäkuussa 2015 oltuaan Keski-Suomessa 1980-luvun alusta lähtien. Pitkään jatkunut kädenvääntö koneen sijoituspaikasta päättyi onnellisesti, kun legenda löysi toivottavasti viimeisen hangaarinsa kauppakeskus Tuulosesta Hämeenlinnasta.

– Appiukko tiesi, että kone oli pitkään kahvilana Hämeenlinnassa, mutta hän kieltäytyi ehdottomasti astumasta koskaan moiseen kahvilaan jalallaan, Stephanie Koppinen sanoo.

Ihan totta ei lentomestari kuitenkaan puhunut. Miehestä ja Hanssin Jukan pelastaneesta hämeenlinnalaisesta Osmo Rantalasta on olemassa nimittäin yhteiskuva, jossa ystävykset istuvat ilmeisen tyytyväisinä lentokonekahvilassa sumppia särpimässä.

Kone ja lentäjä samasta puusta

Legendaarisen Hanssin Jukan eli DC2:n tarina on vertaansa vailla. Sitä on myös lentomestari Väänäsen, sillä niin yhteen hitsattu parivaljakko kone ja mies olivat. Ilman toista ei voida puhua toisesta.

Väänänen lensi koneella kaikkiaan reilut 700 tuntia vuosien 1940-1945 välisenä aikana. Kun lentomestari luovutti koneen marraskuussa 1944 Osmo Rantalalle, erosi hän parin viikon kuluttua ilmavoimien palveluksesta.

Stephanie Koppisella on hienot muistot appiukostaan.

– Olen saksalainen, enkä osannut suomea, mutta sain valtavan ihanan vastaanoton Väänäsiltä. Minua ihastutti heidän vaatimattomuutensa ja tavattoman hyvä huumorintajunsa, Stephanie Koppinen muistelee.

Lentomestari Kaarlo Frithiof Väänästä kuvaillaan rauhalliseksi ja vaatimattomaksi mieheksi. Kuva: Matti Hämäläinen: Hanssin Jukka-Douglas DC2

Kiinnostusta riittää

Lentolaukun myötä Tuulosen hangaari saa lisää eri lentäjien henkilöhistoriaan kuuluvia esineitä. Ilmeisesti teetetty lentolaukku pääsee arvoiseensa vitriiniin lähitulevaisuudessa.

– Oikeastaan näyttelyn rakentaminen on edelleen vaiheessa. Olisi hienoa saada hankituksi koneesta lisää valokuvia ja esineistöä tänne hangaariin, mutta meitä on tässä töissä vain muutama vapaaehtoinen, perinneyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Salomaa sanoo.

Jaksaako Hanssin Jukka kiinnostaa vielä, vaikka sillä ei enää uutuudenviehätystä olekaan, Kimmo Salomaa?

– Kyllä. Viime kesänä Hanssin Jukkaan kävi tutustumassa 50 000 ihmistä.

– Kyse ei ole mistään ilmailumuseosta, vaan hangaarista, jossa esitellään museokonetta yleisölle. Hangaari on auki kesäisin ja muulloin konetta esitellään tilauksesta. HäSa

 

 

 

 

Konelegenda

Valmistui Yhdysvaltain Santa Monicassa tammikuussa 1935.

Ilmavoimille 1940.

Yksi pommilento Neuvostoliittoa vastaan ennen kuin koneesta tuli kuljetuskone.

Ilmavoimissa tehtävät päättyivät vuonna 1955.

Lentokonekahvio Hämeenlinnan keskustaan 1959.

Suuren yleisön tietoisuuteen 1960-70 luvuilla.

1981kahvioaika loppui ja kone siirrettiin Luonetjärvelle odottamaan entisöintiä.

2010–11 Ilmasotakoulun kilta entisöi koneen.

Hanssin Jukka on ollut vuodesta 2015 esillä Tuuloksessa.

Suomen sotamuseon omaisuutta.