Kanta-Häme

Lentojätkä Reino Halin säilyttää suomalaisia metsäperinteitä - katso video

Reino Halin osaa lukea luontoa ja sen merkkejä. Arkistokuva: Terho Aalto

Lammin takamailla, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen rajalla aika on pysähtynyt. Juhannusruusut ja syreenit kukkivat harmaiden pärekattoisten hirsirakennusten keskellä.

Lähes 200 vuotta vanhasta pirtistä astuu pihalle talon isäntä, metsäperinteen taitaja, Reino Halin.

Samassa talossa hän on myös syntynyt, puolta vuotta vaille 80 vuotta sitten.

Halinin asuttama talo on rakennettu alun perin piilopirtiksi. Tarinan mukaan kauan sitten isä ja poika olivat riitasilla, ja poika iski isänsä puukolla hengiltä. Sitten hän rakensi piilopirtin, Haaralan torpan.

Vuonna 1962 Haaralan torppa siirtyi Reino Halinille, joka edustaa ainakin neljättä sukupolvea paikan viljelijöiden ketjussa.

Metsien mies osaa lukea luontoa ja sen merkkejä. Kirjat ovat opettaneet paljon, ja loput on opettanut elämä. Halin on tutkinut historiaa 1200-luvulta lähtien. Hän on myös Hämeen keskiaikamarkkinoiden kunniajäsen.

Helposti voisi luulla Halinin eläneen samassa pihapiirissä koko elämänsä.

Hänet kuitenkin tunnetaan lentojätkänä, kaverina, joka ei viihdy samassa paikassa pitkään.

– Olen minä monessa paikassa pyörinyt, hän aloittaa, ja kaataa pannukahvia kuppiin.

Halinin elämäntarina poukkoilee: Hämeenlinnasta juoksupoika ja autonasentaja lähti Lahteen trukkikuskiksi. Vaasan ohitustiemaalta matka vei Porvooseen kuorimakoneiden huoltomieheksi ja lopulta hän päätyi reissuillaan Ouluun asti. Sekatyömies on tehnyt milloin mitäkin.

Välissä on syntynyt 6 poikaa. Vaimo asuu nykyään Lammilla.

Halinin tuvassa eivät matkat näy. Seinät ovat täynnä vanhoja kuparipannuja, työkaluja ja kunniakirjoja. Tuvassa tuoksuu savu, ehkä muistona päreiden poltosta.

Radiosta soi vuoden 1966 hitti: The Beatlesin Eleanor Rigby, kappale joka kertoo vanhoista yksinäisistä ihmisistä.

Yksinäinen Halin ei ole.

Hän on kierrellessään tavannut yhden jos toisenkin suomalaisen. Samalla ovat kertyneet taidot.

Kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkkä kysyi joskus ” Onko jotain, mitä sinä et osaa tehdä?”

– Maailmalla tutustuu vähän kaikkiin.

Tutuiksi ovat tulleet myös Tarja Halonen ja Matti Vanhanen.

On Halin käynyt Linnan juhlissakin, mutta ei välittäisi mennä uudelleen.

– Kuumaa ja tungosta siellä oli, mutta kerran piti käydä.

Sen sijaan ohjeita presidentille hän on käynyt kertomassa useasti. Kun presidentin virka-asuntoon Mäntyniemeen rakennettiin savusaunaa, Halin antoi pyynnöstä neuvojaan.

Halinin pihalla kohoaa valtaisa katapultti. Sen tarina liittyy tv-ohjelma Suuren Seikkailun kuvauksiin. Hän uurasti yhden kesän ohjelmaa varten, ja valmisti esimerkiksi siinä nähdyt katapultit.

Kaikki ei mennyt niin kuin piti, ja valtaisa määrä työtunteja tuli tehtyä palkatta. Hämeen Matkailu kaatui samana vuonna.

Työnteko sinänsä ei ole Halinille uutta. Hän oli 6-vuotias, kun hänen isänsä kuoli. Siitä lähtien hommia on tehty.

Halinin läheisin naapuri on karhuemo. Se ilmestyy talon viereiselle pellolle usein poikastensa kera.

– Olen sanonut, että täytyy alkaa kesyttämään karhuja siitä.

Eläinten kohtelu on Halinille tärkeää. 13-vuotiaana hän osti työstä saamillaan rahoilla hevosen.

– Hevosista lähtien olen pitänyt kaikkia eläimiä. On ollut lypsykarjaa, joutokarjaa, sonneja, sikoja ja kanoja.

Vaikka ikää on jo kertynyt, Halinin kädet toimivat ja niissä on voimaa. Nuoresta kuusenrungosta on hetkessä oksat karsittu, ja Halin kiinnittää latvan tolpanpäähän. Sitten alkaa vääntäminen. Kuusi taipuu solmulle, ja Halin rupattelee samalla. Ainuttakaan hikikarpaloa ei näy otsalla.

Närelenkin teko on vanha taidonäyte: Kuusi taipuu lopulta pitkäksi köydeksi taidolla, ei vain voimalla. Ennen närelenkkejä käytettiin liittämään puomeja yhteen tukkilautan ympärille.

– 3–4 vuotta närelenkki toimii myös ilmapuntarina, joskus pidempäänkin. Säleet etääntyvät toisistaan korkeapaineella.

Närelenkkien teosta järjestetään myös nopeuskilpailuja. Halin ei saa osallistua, ennen kuin hänen vuonna 1998 syntynyt aikansa rikotaan.

Vielä närelenkkejä kevyemmin Halin taittelee kuusesta lenkkejä pitämään aitaa kasassa.

Hän antaa tekemälleen kuusiaidalle 50 vuoden takuun. Kahdeksikoksi kierretty kuusi pitää aidan kasassa lujasti. Kuoripuoli jätetään päälle, jotta se ei halkeile.

Halinin tehtävä on välittää perinnettä tuleville sukupolville. Aidantekokursseja hän pitää tämän tästä, mutta opettaa myös muita perinnetaitoja.

Halin on järjestänyt 17 vuoden ajan omalla pihallaan Vanhan perinteen päivää, jota vietettiin taas viime lauantaina. Silloin talkooporukka tulee paikalle ja Halinin itse rakentama parkkipaikka täyttyy vieraista.

Perinteet katoavat nopeasti, mutta toivoakin näkyy tunnelin päässä.

– Viimeisen 10 vuoden ajan nuoriso on alkanut kiinnostua perinteistä, hän kertoo huomanneensa.

Halinin aika ei käy pitkäksi metsässä. Tekemistä riittää ja apua pyydetään.

– Jos tänne tulisi 10 henkeä tekemään 8 tunnin työpäivää, voisi olla että ehtisi levätä. Nytkin on ollut hommaa niin, etten ole kolmeen vuorokauteen ehtinyt sängyssä olemaan.

Katso video:

Päivän lehti

22.1.2020