Kanta-Häme

Lepaalla loistavat kukat ja viheralan uusin tekniikka

Lepaa täyttyy jälleen vihreän ammatin harjoittajista, kun Pohjoismaiden suurin puutarha-alan ammattinäyttely järjestetään 53. kerran. Näytteilleasettajia on yli 190, joista 40 on ensikertalaisia.

– Puutarha- ja viheralalla tulevaisuudenusko jatkuu vahvana. Ensikertalaisten suuri määrä osoittaa alan kiinnostavan uusia tekijöitä, sanoo näyttelypäällikkö Elina Vuori.

Lepaan näyttelyssä on tänä vuonna kaikkien aikojen suurin määrä luomualan näytteilleasettajia. Luomuviljely on kasvanut myös Hämeessä tasaisesti viimeisen viiden vuoden ajan. Tällä hetkellä Hämeen koko peltoalasta viljellään luomuna vajaa viisi prosenttia, eli reilu 8 500 hehtaaria.

Näyttelyssä esitellään lauantaihin asti puutarha-, viher- ja kiinteistöalaa laidasta laitaan. Erityisesti yli kymmenen hehtaarin alueella näkyvät sadat erilaiset koneet. Tapahtumaan odotetaan 9 000–10 000 kävijää.

Näyttely rakentuu tänä vuonna valtakunnallisen Vihervuoden ympärille, mikä näkyy esimerkiksi seminaareissa ja villiyrttikierroksella. Avajaispäivänä torstaina julkistettiin, että vuoden 2017 vihanneksia ovat salaatit.

Puutarha-alalla menee huonosta taloustilanteesta huolimatta hyvin. Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen kertoo, että alalla uskotaan tulevaisuuteen. Esimerkiksi kukkamyynti on ollut Kauppapuutarhaliiton heinäkuisen selvityksen mukaan tänä keväänä kaikkien aikojen vilkkainta.

Huiskulan taimitukun myyntipäällikkö Jussi Hämäläinen kertoo, että moni laittaa lomarahat lama-aikana kotipuutarhaan ja tuttuihin lajikkeisiin. Hänen mukaansa ihmiset yhdistelevät nykyään rohkeammin lehtikasveja kukkiviin kasveihin. Tämän vuoden suosikki kasviryhmien piristäjänä on ollut koristebataatti.

– Enää ei jäädä kiinni siihen, ovatko yhdisteltävät kasvit yksi- vai monivuotisia. Perinteiset petuniat pitävät pintansa, ja nyt kiinnostavat erilaiset värimuunnelmat, Hämäläinen sanoo.

Kerrosviljely on kauppapuutarhaliiton Jyrki Jalkasen mukaan lähivuosien kuuma aihe puutarha-alalla. Hänen mielestään kerrosviljelyn kehittäminen Suomessa on luonnollista, koska suomalaiset ovat maailman parhaita talviviljelyssä pitkän pimeän ajanjakson takia. Kerrosviljelyä voidaan harrastaa pienissä tiloissa ja se soveltuu erityisesti kaupunkeihin ja paikkoihin, joissa maaperä ei sovellu viljelyyn.

– Suomi on tällä hetkellä kerrosviljelyn kilpajuoksussa edelläkävijä, ja aiheesta ollaan oltu erityisen kiinnostuneita esimerkiksi Aasiassa. En ole nähnyt puutarha-alalla tällaista värinää minkään ympärillä 40 vuoteen, Jalkanen kertoo.

Ensimmäinen kotimainen pilottihanke esiteltiin kesäkuussa Lapinjärvellä. Kolme suomalaista yritystä on kehittänyt kerrosviljelyn teknologiaa, jossa hiilijalanjälki on saatu mahdollisimman pieneksi. Kerrosviljelyssä kasvit mahtuvat kerroksittain pimeään tilaan, joka valaistaan LED-valoilla.

Yksi yrityksistä on Lepaalla toimintaansa esittelevä Novabro, joka on kehittänyt kerrosviljelyn vesikiertoa. Tuotekehitysinsinööri Jarmo Sainion mukaan energiatehokkuus on viety äärimmilleen, kun kaikki lämpö käytetään hyväksi.

– Pilottihanke on isossa mittakaavassa, ja siinä on neljä kerrosta sekä automaattisesti liikkuvat kourut. Kuluttaja voi kerrosviljellä edullisesti vaikka kellarissa tai komerossa, Sainio kertoo. HÄSA