Kanta-Häme Hattula

Lepaan uuden tutkimuskontin hienoudet avautuvat opiskelijoille käytännön töissä

Hamkin puutarhatalouden opiskelijat tekevät viljelykoetta tutkimuskontissa, jollaista ei löydy muualta.
Opiskelija Roosa Mattila laittaa kontin kasvatushyllyn kastelujärjestelmää kuntoon uutta salaattierää varten. Taustalla tutkijayliopettaja Teo Kanniainen. Kuva: Esko Tuovinen
Opiskelija Roosa Mattila laittaa kontin kasvatushyllyn kastelujärjestelmää kuntoon uutta salaattierää varten. Taustalla tutkijayliopettaja Teo Kanniainen. Kuva: Esko Tuovinen

Ison hallin kulmaukseen sijoitetun kasvatuskontin ovet ovat auki. Sisältä tulvii valoa ja kontin sisäseinien kasvatushyllyillä kasvavat ruukkusalaatit näyttävät viihtyvän.

– Meillä on tässä tällainen salaatinkasvatusprojekti. Tutkimme sitä, salaatin kasvatusta eri kasvualustoissa. Käytämme yhtä normaalia verrokkikasvualustaa ja kolmea kokeellisempaa alustaa. Lannoitukset, kastelu ja valotus ovat kaikille samat, kertovat Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön toisen vuoden puutarhatalouden opiskelijat Samuel Liuha ja Milla Mäkelä.

Samuel Liuha ja Milla Mäkelä ovat tehneet havainnoistaan tarkat muistiinpanot. Projekti kartuttaa heidän opintopistetiliään. Kuva: Esko Tuovinen
Samuel Liuha ja Milla Mäkelä ovat tehneet havainnoistaan tarkat muistiinpanot. Projekti kartuttaa heidän opintopistetiliään. Kuva: Esko Tuovinen

Tarkkaa analyysiä

Salaatit on kylvetty syyskuun lopussa ja nyt on aika korjata satoa. Viidessä viikossa salaatit ovat kasvaneet kunnon puskiksi.

– Tällainen projekti on meille ihan uutta ja mielestämme hauskaa ja hirveän mielenkiintoista. Tutkimme ja analysoimme eri kasvualustoilla kasvaneet salaatit. Mitään kovin suuria eroavaisuuksia emme edes odottaneet, mutta kyllä näissä joitakin eroja löytyy, Milla Mäkelä jatkaa.

Silmämääräisesti kasvustoissa voidaan havaita esimerkiksi merkkejä kasvitaudeista. Salaattipuskat myös punnitaan, mutta esimerkiksi maistelemaan niitä ei järjestelmällisesti ruveta.

Opiskelijat eivät saa kertoa tarkemmin, mitä eri kasvatusalustat pitävät sisällään.

Tutkijayliopettaja Teo Kanniainen selostaa, että kyseessä on yrityselämän tilaama koe, jossa yritetään ratkaista kasvatusalustojen humusongelmaa.

– Tavoitteena on vähentää humuksen kertymistä kiertovesiliuokseen, sillä se ylläpitää haitallista mikrobikasvustoa, Kanniainen kertoo.

Siksi muun muassa jokaisen kastelukerran paluuvedestä otetaan näytteet talteen.

Lepaan tutkimuskontissa on viljelypinta-alaa 16 neliötä. Esimerkiksi Kainuun ammattiopistossa tuotantokäytössä on 240 neliötä kerroskasvatustilaa. Kuva: Esko Tuovinen
Lepaan tutkimuskontissa on viljelypinta-alaa 16 neliötä. Esimerkiksi Kainuun ammattiopistossa tuotantokäytössä on 240 neliötä kerroskasvatustilaa. Kuva: Esko Tuovinen

Uutta teknologiaa ja automatiikkaa

Kasvatuskontti on hankittu Lepaalle tämän vuonna tutkimus- ja opetuskäyttöön.

– Tällaista konttia voidaan siirtää paikasta toiseen ja siinä voidaan viljellä vaikka keskellä kaupunkia. Kasvihuoneeseen verrattuna kontissa saadaan aikaiseksi myös tasaisemmat kasvuolosuhteet. Esimerkiksi valoa tulee kaikille yhtä paljon, Milla Mäkelä esittelee.

Uutta teknologiaa ja säätöautomatiikkaa sisältävä ikkunaton kontti eroaa kasvihuoneesta myös siinä, että sen lämpötilaa hallitaan lämpöpumpun avulla, kun taas kasvihuoneessa lämmönsäätely tehdään tuulettamalla.

Kontissa on automaattinen kastelujärjestelmä ja yöksi sen sisällä loistavat valot sammutetaan ja lämpötilaa lasketaan kasvien vuorokausirytmiä jäljitellen.

Opiskelija Roosa Mattila säätää kasvatuskontin automatiikkaa.

Kerroskasvatus yleistyy

Opiskelija Roosa Mattila kertoo, että kontissa neliöt saadaan tehokäyttöön, kun kasveja voidaan kasvattaa hyllyillä useammassa kerroksessa. Jokaisen hyllyn päällä on omat led-lamppunsa.

– Olemme tämän kasvatusprojektin aikana myös harjoitelleet kontin käyttöä ja säätöjä. Esimerkiksi ihan kasvatuksen alussa salaatin lehdet alkoivat kipristyä alaspäin. Kävi ilmi, että tämä johtui valotuksen liian korkeasta intensiteetistä. Sen jälkeen intensiteettiä vähennettiin.

Tutkijayliopettaja Teo Kanniainen kertoo, että kerroskasvatus on yleistymässä, mutta tuotantokäytössä olevat yksiköt ovat Lepaan tutkimuskonttia huomattavasti suurempia ja myös teknisiltä ratkaisuiltaan erilaisia.

– Me tutkimme omassa kontissamme pieniä juttuja, toiset tekevät massatuotantoa halvemmalla.

Kanniainen arvioi, että kontissa voitaisiin jatkossa kokeilla joidenkin vähän arvokkaampien kasvien viljelyä ja esimerkiksi kasvuolosuhteiden säätelyn vaikutuksia vaikkapa väriaineita tuottaviin kasveihin. HäSa