Kanta-Häme

Lepakko muuttaa ullakolta pönttöön

Vanhan vitsin mukaan liito-orava on maailman ainoa eläin, joka lisääntyy kaavoittamalla.

Juttu saattaa olla aavistuksen kulunut, mutta liito-oravasta on tullut kuuluisin niistä eläinlajeista, jotka ovat tiukasti suojeltuja myös luonnonsuojelualueiden ulkopuolella ja jotka voivat estää jopa suuria rakennushankkeita.

Esimerkiksi Paltamossa on pitkään väännetty kättä suunnitellusta talkkikaivoksesta. Kaksi vuotta sitten sen ympäristölupa hylättiin paitsi liito-oravan, myös viitasammakon vuoksi. Lupahakemus on tällä hetkellä uudelleenkäsittelyssä.

Kuopiossa taas SOK:n kymmenen miljoonan euron arvoisen logistiikkakeskuksen suunnitelmiin on tullut ongelmia, sillä keskuksen tontin alle on jäämässä yksi liito-oravan papanapuu.

Tiukasti suojeltuja lajeja on kuitenkin aika iso liuta: EU:n luontodirektiivin liitteessä niitä on lueteltu aina naalista koppakuoriaisiin asti.

Viranomaiskielellä asia ilmaistaan niin, että näiden lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen on kiellettyä.

Kasvien vastaavalla listalla taas on esimerkiksi koko joukko sammalia sekä yksi jäkälälaji.

VUONNA 2010 Kaarinan kaupunki aikoi purkaa puisen rintama­miestalon uuden kerrostalon tieltä. Se ei onnistunutkaan, kun ränsistyneestä autio­talosta löytyi pohjanlepakoita.

– Siinä päädyttiin ratkaisuun, jossa talo jätettiin asemakaava-alueelle ja muut kerrostalot rakennettiin, kertoo ylitarkastaja Matti Osara ympäristöministeriöstä.

Rintamamiestalosta tehtiin sitten asukkaiden (ja lepakkojen) toimintatalo.

Osaran mukaan suojellut lepakot ovat ihmisille harmillisia asuinkumppaneita.

– Jos ullakolla asustaa suurempi lepakkoyhdyskunta, sinne kerääntyy kyllä aika lailla jätöksiä.

Ely-keskukset pyrkivät ratkaisemaan eläinongelmia poikkeusluvilla.

Talonomistaja saattaa esimerkiksi saada luvan tukkia ullakon reiät talvisaikaan, kun lepakot horrostavat.

– Silloinkin on usein käytetty lieventävänä keinona lepakkopönttöä helpottamassa oloa seuraavana keväänä.

Lepakkopönttö muistuttaa puista postilaatikkoa, joskin sen sisäänkäynti pitää tehdä laatikon pohjaan.

UIMARANTAA kunnostettaessa vastaan saattaa tulla esi­merkiksi suojeltava sudenkorento.

– Näissäkin tilanteissa on yleensä selvitty poikkeusluvalla, ylitarkastaja Osara lohduttaa.

Käytännössä ongelma ratkeaa siis vaikkapa jättämällä osan järvestä ruoppaamatta.

Liito-orava on rakentajalle tietysti ikävä kaveri, sillä se vaatii metsää viihtyäkseen. Osaran mukaan elyjen tekemät metsien rajauspäätökset ovat kuitenkaan harvoin yli hehtaarin kokoisia.

– Totta vieköön nämä ovat sovittelukysymyksiä. Jos mitään tyydyttävää ratkaisua ei löydy, niin poikkeuslupamenettely on aina mahdollinen.

Ministeriöllä on paraikaa meneillään projekti, jossa se määrittelee tarkemmat ja yhte­näisemmät menettelytavat kaikille tiukasti suojelluille lajeille.

– Projekti on konsultilla valmisteltavana, ja tämän vuoden puolella pitäisi jotakin vielä tapahtua.

Päivän lehti

1.4.2020