Kanta-Häme

Levyhyllyssä on vielä tilaa

Puheet cd-levyjen kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja.

Tätä mieltä ovat paitsi Hämeenlinnan Levymekan yrittäjä Tintti Sarkkinen, levy-yhtiö Turenki Recordsin toimitusjohtaja Topi Salmi, myös Musiikkituottajat – IFPI Finlandin toiminnanjohtaja Antti Kotilainen.

Ajat ovat toki sikäli mielenkiintoiset, että fyysisten äänitteiden myynti on viime vuosina ollut tasaisen varmassa laskussa.

Tämän vuoden alkupuoliskolla IFPI:n tilastot osoittivat digitaalisen musiikkimyynnin ensimmäistä kertaa ohittaneen perinteisen levymyynnin. Myytyjen digiäänitteiden osuus oli 58 prosenttia.

Tilanne voi kuitenkin vielä vuoden lopussa kääntyä, sillä joulunalusaika on perinteisesti ollut fyysisten levyjen vilkkainta myyntiaikaa.

– Uskon, että cd-levyillä ja vinyyleillä on jatkossakin kysyntää, Osa kuluttajista haluaa saada tuotteen, arvioi Antti Kotilainen.

– Artistille fyysinen levy on myös osa musiikkiuraa. Sen avulla rakennetaan uraa ja saadaan keikkoja, hän jatkaa.

Ei kuollut vinyylikään

Samoilla linjoilla on Turenki Recordsin toimitusjohtaja Topi Salmi, jonka mielestä fyysisten äänitteiden tulevaisuus on puhtaasti kauppiaista ja asiakkaista kiinni.

– Samankaltainen tilanne koettiin vuosina 1993–1995, kun vinyyli haudattiin. Silloin uskottiin, että cd:stä tulee luonnollinen formaatti. Nyt 20 vuotta myöhemmin vinyyli on palannut ja myynti tekee kovaa kasvua, hän muistuttaa.

Vinyylilevyissä kiinnostavat paitsi kansitaide ja keräily, myös tietynlainen nostalgia sekä omanlaisensa äänenlaatu.

Salmi myös muistuttaa, etteivät viralliset tilastot kerro aivan koko totuutta.

– Piilomyyntiä on paljon. Joku pienempi bändi saattaa ottaa levystä 500 kappaleen painoksen ja levyt myydään keikkapaikoilla suoraan faneille, Salmi sanoo.

Suomalainen ostaa kotimaisen levyn

Kun suomalaiset ostavat fyysisen äänitteen, on kyse useimmiten kotimaisesta musiikista. Peräti 70 prosenttia fyysisten levyjen myynnistä onkin Suomessa kotimaista.

Tämä on Kotilaisen mukaan eurooppalaisessa mittakaavassa omaa luokkaansa.

Todennäköistä on kuitenkin, että digimyynnin osuus jatkaa vielä Suomessakin kasvuaan.

– Genrejen välillä on eroja. Nuorisomusiikkia esimerkiksi ladataan varmasti muuta musiikkia enemmän, Salmi sanoo.

Nykytekniikka on mahdollistanut levyjen suunnittelussa melko lavean hintahaitarin. Salmi arvioi, että halvimmillaankin tuotettua levyä pitää myydä noin 500 kappaleen erä, jotta kaikki osapuolet saavat omansa pois.

Kansia ei tarvitse tupata täyteen

Miten cd-levyjä sitten voisi kehittää, jotta niiden myyntiä voitaisiin lisätä?

Topi Salmen mukaan turha kikkailu ei kannata – tämän osoittivat jo vuosia sitten markkinoille tulleet cd-romppuviritelmät, jotka kuolivat hitaasti mutta varmasti kömpelyytensä takia markkinoilta.

– Yleensä kansissa on kuvia ja laulujen tekstit. Koen, että artistille on tärkeämpi, että biisien sanat löytyvät painettuna. Jotkut taas tykkäävät kuunnella levyn ensimmäistä kertaa niin, että lukevat tekstin, Salmi miettii.

Levymekan yrittäjä Tintti Sarkkinen uskoo, että suuri osa kikoista on jo keksitty.

– Itse toivoisin, että ekologisia digipakkejä (pahvisia cd-levykoteloita) tehtäisiin nykyistä enemmän.

Myöskään Sarkkinen ei usko fyysisten levyjen katoavan minnekään, vaikka digitaalisen musiikin osuus yhä kasvaisikin.

– Cd-levyjä ja -soittimia on hankittu vuosikymmenten aikana paljon, joten monilla on olemassa pieni musiikkikirjasto, jota kasvattaa. Aina on ihmisiä, jotka haluavat fyysisen levyn hyllyyn tai vain tukea artistia ostamalla levyn, hän summaa. (HäSa)