Kanta-Häme

Liberlandissa verojen maksu on vapaaehtoista

Serbian ja Kroatian välissä sijaitsee Gorna Siga, seitsemän neliökilometrin kokoinen alue. Seutu on suota ja metsää, ja sen ainoa rakennus on 1980-luvulla hylätty metsästysmaja.

Alkuaan Gorna Siga kuului Serbialle. Kun Jugoslavian sota 1990-luvulla laittoi Balkanilla rajat uusiksi, alue siirtyi Kroatialle.

Viime vuosina se ei ole kelvannut kummallekaan. Gorna Siga on ollut ei-kenenkään-maa, no man’s land, terra nullius. Tällaisen maa-alueen ensimmäisenä itselleen ottaneella on siihen oikeus.

Vajaat kaksi vuotta sitten tsekkiläinen liberaalipoliitikko Vit Jedlicka julisti alueen omaksi valtiokseen ja antoi sille nimen Liberland. Jedlicka on nyt maan presidentti ja hänen puolisonsa Janniss Ruzkova sen first lady.

Vit Jedlicka on Prahan yliopistosta valmistunut 33-vuotias taloustieteilijä, Free Citizens Partyn perustajia. Valtionsa nettisivuilla Jedlicka kuvailee itseään anarkokapitalismin kannattajaksi. Se on yhteiskuntajärjestelmä, jossa vallitsee markkinoiden täydellinen vapaus. 

Jedlicka ajoi vuosien ajan Tsekkeihin pienempiä veroja ja kevyempää hallintoa. Lopulta hän päätteli, ettei demokratiassa ole riittävästi kysyntää tällaisille arvoille. On siis helpompi perustaa uusi valtio kuin muuttaa vanhaa.

Visioissa Liberland on vapauden tyyssija byrokraattisten valtioiden keskellä. Kaikkea saa tehdä, eikä veroja peritä – niitä saa kyllä maksaa vapaaehtoisesti. Inspiraatiota on haettu Monacon ja Hong Kongin tapaisista maista.

Presidentti arvelee, että vastaaville alueille tulee kysyntää. Ne voivat vapauden lisäksi perustua mihin tahansa ideologiaan tai uskontoon, vaikkapa sosialismiin.

Liberlandin vapaatasavallan motto on ”To live and let live”. Sen perustuslaki määrittelee asukkaat rauhanomaisiksi ja vapautta rakastaviksi.

Ympäri maailmaa on ihmisiä, jotka ajattelevat samalla tavoin. Liki 440 000 ihmistä on tehnyt maan nettisivuilta löytyvän kansalaisuushakemuksen. Liberlandin ilmoituksen mukaan heissä on monia ”maailmankuuluja arkkitehteja, artisteja, sijoittajia, yrittäjiä ja diplomaatteja”.

Kansalaisuuden voi lunastaa tekemällä työtä Liberlandin hyväksi tai maksamalla 10 000 dollaria. Maassa ei tunneta oikeutta elää toisten kustannuksella.

Kansalaisiksi ei oteta uskonnollisia ääriajattelijoita, uusnatseja, kommunisteja, väkivaltaisuuteen taipuvaisia ja rikollisia.

Presidentti toivottaa tervetulleiksi myös pakolaiset (”refugees very welcome”) – kunhan he maksavat vaaditun summan ja jakavat saman ideologian.

Useimmat ovat sitä mieltä, että Liberland on joko hauska pr-temppu tai äärimmäistä hörhöilyä. Sen ennustettiin katoavan nopeasti julkisuudesta.

On kuitenkin käynyt niin, että Liberlandilla on 80 edustustoa eri puolilla maailmaa ja se on onnistunut luomaan kansainvälisiä suhteita.

Valtiojohto – presidentti, varapresidentit ja ulkoministeri Thomas Walls etunenässä – kiertävät maailmaa hyvin istuvissa puvuissaan. Vierailuja on tehty niin Las Vegasiin ja  Dubaihin kuin Sveitsiin, Puolaan, Espanjaan, Meksikoon ja Guatemalaan.

Tammikuussa Liberlandin johto osallistui Trumpin virkaanastujaisiin ja pääsi tapaamaan myös kongressin jäseniä.

Presidenttiä ei ole helppo tavoittaa, mutta lopulta sähköposti kilahtaa.

”Asun nykyään lentokoneissa, koska teen diplomaattimatkoja ympäri maailmaa. Nyt olen jälleen Keski-Amerikassa”, Jedlicka viestittää.

Hänen mukaansa kansainväliset lait ovat kannustavia uusien valtioiden perustamiseen.

”Itsemääräämisoikeus on tärkeimpiä periaatteita. Liberlandin asema on ainutlaatuinen, koska se on muodostettu ei-kenenkään-maalle. Meillä ei ole kiistaa alueesta, kuten vaikkapa Israelilla.”

Liberlandilla on varapresidenttejä kaksin kappalein. 

Boguslaw Wozniak on yrittäjä-sijoittaja, ja nuorempaa sukupolvea edustava Pierre-Louis Boitel on insinööri.

Hallinnossa on muitakin kiintoisia henkilöitä, kuten talousneuvostoa johtava venäläinen sijoittaja Alexander Borodich. Presidentin ulkosuhteita avittaa kiinalainen pr-asiantuntija Linjie Chou Zanadu, jolla on asiakkaita Sierra Leonen presidentistä Pamela Andersoniin.

Liberland on edelleen silkkaa suota, mutta kehittämishankkeita on toki vireillä.

Alueen suunnittelukilpailussa voiton vei amerikkalais-emiraattilainen yritys RAW-NYC Architects. 

Sen visiossa Liberland on rakennettu kerroksiin, ja lopputulos näyttää melkoisen futuristiselta.

Uuteen älymaahan (smart country) haetaan nyt kilpailulla tiimejä, jotka osaavat tehdä älytaloja sekä kehittyneintä ja ekologisinta tekniikkaa. Voittajille on luvassa diilien lisäksi Liberlandin kansalaisuus.

Presidentin mukaan jo 40 000 sijoittajaa on ilmaissut kiinnostuksensa Liberlandia kohtaan. Joukkorahoituksen avulla kerätyillä varoilla on tehty presidentinvirasta kokopäivätyö sekä painettu ensimmäiset passit.

Maata tehdään tunnetuksi myös nimikko-oluella. Jokaisesta Liberbeer-pullosta (”Olutta, jossa maistuu vapaus”) ohjataan 10 senttiä Liberlandille. Maalla on myös oma kansallishymni, lentoyhtiö ja jalkapallojoukkue.

 

Suomessa Liberlandia edustaa konsulttiyritys Futuretournaments Oy:n toimitusjohtaja Mikko Järvilehto.

– Tutustuin presidentti Jedlickaan viime vuonna Kanarialla bisnestapaamisessa, jossa olin hakemassa yhteistyökumppaneita erääseen edustamaani tapahtumaan.

Kun Jedlicka pyysi Järvilehtoa valtionsa Suomen-edustajaksi, tämä harkitsi hetken.

– En ole mukana politiikassa, mutta keskustelukumppaneita on aina löytynyt parhaiten liberaaleista, kokoomuksesta ja vihreistä, hän myöntää.

– Nyt kokoan ihmisiä, joiden kanssa perustamme Suomeen Liberlandin toimiston. Sitten voimme käsitellä kansalaisuushakemukset, sanoo Järvilehto, Liberlandin kansalainen.

Hakemuksia on tullut Suomesta vajaa tuhat. Järvilehdon mukaan joukossa on ”runsaasti julkisuuden henkilöitä eri aloilta”.

– En kuitenkaan vielä aio repiä Suomen passia. Onhan tämä kiintoisaa, ja odottavalla kannalla ollaan. Kenties joskus meikäläisellekin on siellä maapläntti odottamassa, hän naurahtaa.

Mikään valtio ei ole tunnustanut Liberlandia. Oikeastaan se käy nyt armotonta itsenäisyystaistelua, sillä Kroatia ei katso tulokasta suopeasti.

Liberlandiin menijät ovat kulkeneet alueelle Serbian kautta vesitse. Vaikka Kroatian rajaviranomaisten toimivalta ei yllä jokeen, he ovat vuoden verran estäneet Liberlandin asukkailta pääsyn maahansa.

Seurauksena on ollut pidätyksiä ja mielenosoituksia, ja presidenttikin on tutustunut kroatialaiseen putkaan.

”Valmistelemme arkkitehtitoimiston kanssa Liberlandiin asuntolaivakaupunkia. Se saa ensimmäiset asukkaansa alkukesällä. Myös osa valtiojohdosta muuttaa sinne”, Jedlicka kertoo.

Suomessakin alkaa tapahtua.

”Voin ilokseni ilmoittaa, että avaamme pian toimiston Helsinkiin.”

 

Päivän lehti

31.5.2020