Nuotiokahvit tai ruokailu luonnon keskellä voivat olla ulkomaiselle turistille ainutkertainen elämys.
Kanta-Häme

Liikaturismi voi olla Suomessakin todellinen uhka

Vaikka turismi Suomessa on suhteellisen pientä, saattaa kasvava matkailijamäärä paikoitellen ylittää ympäristön kantokyvyn.

Turistien määrän kasvaessa Suomessa on pidettävä huolta siitä, että turistivirran hallinta saadaan pidettyä omissa käsissä.

Tätä mieltä on Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Sirpa Kurppa Jokioisista.

– On suuri vaara, että turismi siirtyy globaalien pelurien käsiin ja meidän omat vaikutusmahdollisuutemme pienenevät. Massaturismilla pohjoinen erityisyys voidaan pilata hetkessä, Kurppa varoittaa.

Visit Finlandin projektipäällikkö Liisa Kokkarinen Arktinen kestävä matkailudestinaatio -projektista huomauttaa, että huolenaiheena on enemmänkin liikaturismi kuin massaturismi.

– Liikaturismista puhutaan, kun ekologisen, sosiaalisen tai kulttuurisen ympäristön kanto- tai sietokyky ylittyy. Valitettavasti matkailijamäärien kasvaessa tämä uhkakuva on todellinen paikallisesti Suomessakin. Vaikka Suomen matkailijamäärät ovat suhteellisen pieniä, on huomioitava, että paikallisesti matkailijoiden määrä moninkertaistaa paikallisväestön. Myöskään meidän infrastruktuuria tai palveluita ei paikoittain ole välttämättä rakennettu kestämään tällaisia kävijämääriä, Kokkarinen perustelee.

Visit Finlandin tilastojen mukaan Suomessa kirjattiin vuonna 2017 yhteensä 6,7 miljoonaa matkailijoiden yöpymistä. Tässä on peräti 17 prosenttia kasvua edellisvuoteen verrattuna. Lapissa kasvu oli vieläkin hurjempaa.

– Matkailijoita houkuttavat tänne toimiva yhteiskuntarakenne, palvelut, luonto ja turvallinen ympäristö, jopa pimeys. Näitä meidän tulisikin vaalia, tutkimusprofessori Sirpa Kurppa sanoo.

Hänen mukaansa onkin pidettävä huolta, ettei esimerkiksi Lappiin rakenneta ulkomaisella rahoituksella suuria hotellikokonaisuuksia, vaan pitäydytään myytävän konseptin puitteissa.

– Se, mitä täältä haetaan, on esimerkiksi talvisin puhdasta, valkeaa ympäristöä ja revontulia. Jos puhutaan esimerkiksi erähotelleista, niille on olemassa selkeä maksimikoko. Silloin majoittuminen ei voi olla liukuhihnamaista isossa hotellissa, vaan tarvitaan esimerkiksi pieniä moduuleja siellä täällä.

Kesäisin matkailuvalttina voi varsinkin tulevaisuudessa olla esimerkiksi viileys.

Luontokohteissa on huolehdittava erityisesti siitä, ettei ympäristö kulu, vaurioidu tai roskaannu.

– Matkailijamääriä ei voida suoraan rajoittaa, vaan on käytettävä hallinnollisia keinoja, kuten rakentamisen rajoittamista. Meidän pitää myös rakentaa yhteistä ymmärrystä. Onnistuminen on jokaisesta mukanaolijasta kiinni, Kurppa muistuttaa.

Matkailun kestävyyteen, vastuullisuuteen ja hallittavuuteen Visit Finland pyrkii vaikuttamaan yhteistyötahojensa kanssa erilaisin toimenpitein.

– Liikaturismia on vaikea määritellä tai asettaa mittareita, koska alueet reagoivat matkailun kasvuun eri tavoin. Esimerkiksi kansallispuistoissa saattaa käyttö keskittyä hyvin pienelle alueelle, jolloin olemassa oleva infran palvelut ja luonto ei välttämättä kestä kasvanutta kävijämäärää. Samaa aikaa kansallispuiston muut osiot saattavat kokea hyvin pieniä kävijämääriä. Näihin on kuitenkin hyvin tärkeä puuttua ympäristön lisäksi jo koetun laadunkin vuoksi. On matkailun jatkuvuuden ja kestävyyden kannalta elintärkeää, että Suomi koetaan laadukkaana matkailukohteena, Liisa Kokkarinen kertoo.

Visit Finland pyrkii vaikuttamaan Suomeen saapuviin matkustajiin, ja ohjeistamaan heitä nauttimaan maastamme vastuullisesti.

– Olemme ottaneet huomioon myös Suomessa toimivat matkailuyritykset ja ulkomaailmaiset matkanjärjestäjät, ja pyrimme kouluttamaan, opastamaan ja tarjoamaan työkaluja kaikille osapuolille, jotta voimme yhdessä rakentaa Suomesta yhä kestävämmän matkailukohteen. HäSa

Matkailu Suomeen kasvussa

Suomessa kirjattiin vuonna 2017 6,7 miljoonaa ulkomaista yöpymistä. Lisäystä vuoteen 2016 verrattuna oli 17 %.

Lapin alueella hurja kasvutahti jatkui jo toista vuotta peräkkäin. Viime vuonna yhteensä 1,6 ulkomaista yöpyjää, lisäystä edellisvuoteen 22 %.

Lapin osuus kaikista ulkomaisista yöpymisistä oli lähes neljännes.

Järvi-Suomessa 1,2 miljoonaa yöpymistä vuonna 2017. Lisäystä edellisvuoteen 15 %.

Pääkaupunkiseudulla 2,9 miljoonaa yöpymistä vuonna 2017, Lisäystä 19 % edellisvuoteen.

Rannikolla ja saaristossa viime vuonna 1,1 miljoonaa yöpymistä, Lisäystä 8 %.

Kesä ja talvi

Talvimatkailu keskittyy Lappiin ja pääkaupunkiseudulle, kesämatkailu on vahvinta pääkaupunkiseudulla.

Venäläiset suurin matkailijaryhmä talvikaudella. Seuraavina Britannia, Saksa, Ranska, Ruotsi, Kiina, Alankomaat ja Japani.

Kesämatkailun kärkimaa Ruotsi, seuraavina Saksa, Venäjä, Kiina, Britannia, Yhdysvallat, Japani, Norja ja Viro.

Lähde: Visit Finland

Tuoreimpia artikkeleita