Kanta-Häme

Liikenteen laaja gps-seuranta on harvinaista

Mikäli liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) suunnitelma Suomen tieliikenteen satelliittipohjaisesta seurannasta toteutuu, se olisi laajuudessaan varsin poikkeuksellinen.

Valtakunnanlaajuiset, koko autokantaa koskevat ratkaisut ovat nimittäin maailmassa vähintäänkin harvinaisia.

– Käytännössä kaikki konkreettisesti toimivat järjestelmät liittyvät raskaaseen kalustoon. Pienimuotoisemmista kokeiluista en osaa sanoa, kertoo liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tietojohtaja Juha Kenraali.

Esimerkiksi Saksassa käytössä on raskaan liikenteen satelliittipohjainen seuranta. Sen käyttöönottovaiheessa oli kuitenkin runsaasti vaikeuksia, ja hanke viivästyi aikataulustaan, kertoo VTT raportissaan.

Maan henkilöautoliikenteessä rahat kerätään muulla tavoin.

Saksan kaltaista järjestelmää on aiemmin suunniteltu myös Hollantiin, mutta sen toteutusta ovat viivyttäneet järjestelmän monimutkaisuuden, luotettavuuden ja kustannussyiden sekä yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset.

Kenraali ei kuitenkaan pidä mahdollisesti toteutettavaa ict-projektia mitenkään erityisen ongelmallisena.

– Tässä on aika paljon viitteitä siitä, että vaikka liikenteen määrää lisättäisiin, asia ei hankaloituisi kovin paljoa. Totta kai volyymit pitää ottaa huomioon, hän korostaa.

Kenraali muistuttaa, että voi olla muitakin syitä siihen, miksi vastaavia laajoja järjestelmiä ei ole muualla otettu käyttöön. Suomessa järjestelmän toteuttaminen ei myöskään välttämättä edellyttäisi laajaa julkista ict-projektia.

– Enkä näe siinä mitään eroa, vaan [hanke] onnistuisi ihan hyvin, vaikka se olisi julkisen puolen tekemä.

Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2015 noin kolme miljoonaa liikennekäytössä olevaa autoa, joista henkilöautoja oli 2,6 miljoonaa.

Tiettyjä riskejä järjestelmän kehittämisessä kuitenkin voi olla, arvioi julkisia ict-hankkeita seurannut tuloksellisuustarkastuspäällikkö Teemu Kalijärvi Valtiontalouden tarkastusvirastosta.

– Jos se saadaan pystyyn, varmasti tuolla kehitetään paljon keinoja, joilla paikannusjärjestelmän voi kiertää. Ja mikäli samalla harvennetaan katsastusvälejä, sekin kontrolli heikkenee, Kalijärvi pohtii.

Hänen mukaansa projekti vaatiikin tarkkaa riskianalyysiä.

– Ja mistä nämä ajatukset ovat tulleet? On tässä varmasti eräiden firmojen lobbausta ollut taustalla.

Yleisemmin Kalijärvi muistuttaa, että julkisia ict-hankintoja tehtäessä pitäisi pohtia järjestelmien käyttötarkoitusta sen sijaan, että hankitaan teknologiaa sen itsensä vuoksi.

– Kyse on kuitenkin yleisemmästä toiminnan kehittämisestä. Pitäisi miettiä, mitä tietojärjestelmä siinä palapelissä tarkoittaa.

Gps-pohjaisen tiemaksujärjestelmän toteuttaminen voi olla verraten kallista suhteessa muihin vaihtoehtoihin, arvioi VTT:n tutkija Immo Heino.

– Sen vuoksi ratkaisu on haudattu monessa paikassa.

Toisaalta satelliittijärjestelmä on hyvin joustava kattavuutensa sekä nopeiden hinnoittelun muutosten suhteen. Toki hintamuutoksia voidaan toteuttaa muutoinkin kuin vain satelliittipohjaisella järjestelmällä.

Esimerkiksi [radiotaajuuksilla toimivaan] RFID-tunnisteeseen perustuvassa järjestelmässä hintojen muuttaminen on käytännössä yhtä vaivatonta.

Heinon mukaan myös autoilijan yksityisyyden suojaaminen on teknisesti mahdollista satelliittipohjaisissakin järjestelmissä.

– Esimerkiksi kerran kuussa lähetettäisiin tiedot käytetyistä tiesegmenteistä, ei siitä miten autoilija on liikkunut paikasta a paikkaan b. Järjestelmä voidaan hajauttaa myös niin, että [autoon sijoitettu] boksi osaa itse laskea maksun, eli liikkumistietoa ei tarvitse siirtää minnekään.

Toki järjestelmien standardointi pitäisi toteuttaa erittäin huolellisesti, jotta varmistuttaisiin siitä, että eri valmistajien laitteistot mittaisivat matkaa ja/tai maksuja samalla tavalla.

Liikenne- ja viestintäministeriö pysyy projektin yksityiskohdista toistaiseksi vaiti. Asiaan palataan hankeselvityksessä, joka on tarkoitus julkistaa tammikuun aikana.

Berner itse vaikutti painavan hieman jarrupoljinta joulukuun lopulla julkaistussa blogikirjoituksessaan.

– Tarkoitus ei ole seurata kansalaisia, vaan ajettuja kilometrejä. Jos käytössä on esimerkiksi aikaan perustuva maksu, se ei vaatisi välttämättä edes ajon seurantalaitetta, ministeri totesi kotisivuillaan.

Päivän lehti

29.10.2020

Fingerpori

comic