Kanta-Häme

Liikkuva koulu -ohjelma päättyi – Hämeenlinnassa liikuntaa korostetaan jatkossa Paras koulu -hankkeen avulla

Hämeenlinnassa välitunneista on saatu aktiivisia ja liikkuvia välkkäritoiminnalla, jossa lapset on koulutettu vertaisohjaajiksi toisillensa. Lapset kokevat välkkärinä toimimisen kunniatehtäväksi, sanoo hankekoordinaattori Linda Kaseva. Kuva Myllymäen koululta. Kuva: Linda Kaseva
Hämeenlinnassa välitunneista on saatu aktiivisia ja liikkuvia välkkäritoiminnalla, jossa lapset on koulutettu vertaisohjaajiksi toisillensa. Lapset kokevat välkkärinä toimimisen kunniatehtäväksi, sanoo hankekoordinaattori Linda Kaseva. Kuva Myllymäen koululta. Kuva: Linda Kaseva

Liikkuva koulu, yksi Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista, on päättynyt. Valtion liikuntaneuvoston teettämästä ulkoisesta arviosta selviää, että ohjelman ansiosta koulupäivän rakenne suosii nyt enemmän liikkumista. Kärkihankekauden 2015–2018 aikana lasten ja nuorten reipas liikkuminen ei kuitenkaan ole lisääntynyt suuressa määrin.

Vuoden 2018 lopussa 90 prosenttia Suomen peruskouluista oli rekisteröitynyt Liikkuvaksi kouluksi. Hämeenlinnassa hankkeeseen osallistuivat kaikki peruskoulut.

Valtio ja kunnat rahoittivat Liikkuvaa koulua kärkihankekauden aikana yhteensä noin 40,9 miljoonalla eurolla. Arvioinnin mukaan rahoitusta käytettiin eniten liikuntavälineiden ja -kalusteiden hankintoihin sekä henkilöstön palkkaan ja palkkioihin.

 

Hämeenlinnassa hanke sai oman koordinaattorinsa talvella 2018. Linda Kasevan mukaan kantakaupungin kouluissa on tehty hieman eri asioita kuin pitäjissä, mutta painopiste on ollut Välkkäri- ja Hikiloikkari-toiminnoissa. Välkkärinä oleva lapsi ohjaa välitunnilla muita liikkumaan, ja hikiloikkarit ovat opettajia, jotka ovat kiertäneet näyttämässä muiden koulujen opettajille, miten toiminnallistaa esimerkiksi äidinkielen tai matematiikan tunteja.

– Välkkärit on saatu hyvin kytkettyä Hämeenlinnaan, ja tämän lukuvuoden aikana koulujen kaikkia opettajia on koulutettu toiminnallisuuteen. Ulkona oppiminen on lisääntynyt, kertoo Kaseva.

 

Tietoisuus liikunnan merkityksestä kasvoi

 

Liikkuva koulu -ohjelma käynnistyi jo vuonna 2010. Sen tarkoituksena oli vastata suureen yhteiskunnalliseen haasteeseen: lapset ja nuoret eivät liiku riittävästi.

Valtakunnallisen arvion mukaan hankkeen merkittävin saavutus on perusopetuksen koulujen edellytysten vahvistaminen kouluaikana tapahtuvan liikkumisen lisäämisessä. Ainakin aktiivisimpiin kouluihin lanseeratut toimintamuodot, kuten koulupäivän rakenteen muokkaaminen, peli- ja välinehankinnat sekä oppilaiden kouluttaminen välintuntiliikuttajiksi ja -leikittämiseksi, ovat juurtuneet.

Lisäksi hanke on onnistunut kasvattamaan tietoisuutta lasten ja nuorten liikunnan merkityksestä.

 

Osa ohjelmassa mukana olleista suurista kunnista aikoo rahoittaa Liikkuvan koulun toimintoja jatkossa omin varoin. Hämeenlinna on päättänyt osallistua yhteistyössä eteläsuomalaisten kuntien kanssa Paras koulu -hankkeeseen, jonka ytimessä on koululaisten hyvinvoinnin edistäminen. Myös tähän hankkeeseen palkataan koordinaattori.

Rahoitusrakenteet tulevat muuttumaan, mutta Linda Kasevan mukaan 5.–9.-luokkalaisille halutaan jatkossakin tarjota täysin ilmaista liikuntaa Liikuntalukkari-toiminnan kautta, jota kaupunki on järjestänyt yhdessä Lasten Liikunnan Tuki ry:n kanssa.

– Höntsäliikuntaa pitäisi saada lisää. Tyhjiä liikuntasalivuoroja saadaan hyödynnettyä matalan kynnyksen tekemisellä, johon voi tulla vaikka suoraan koulusta farkut jalassa, sanoo Kaseva. HÄSA-LM