Kanta-Häme

Liikunnasta tuli osa päivää

Seminaarin koulun pihalla käy sellainen kuhina, että toimittaja on saada pallosta päähänsä.

Noin 700 oppilaan alakoulussa on meneillään välitunti, eivätkä lapset todellakaan seisoskele toimettomina. Huomioliiveihin pukeutuneet viidesluokkalaiset ovat houkutelleet pienemmät oppilaat polttopalloon.

– Pitää olla vetävä leikki, että muut saa mukaan. Polttopallo on sellainen, tietää 5A-luokan oppilas Verka Vähätiitto.

Vähätiitto on yksi koulun välkkäreistä. Näiden toimintaan koulutettujen viidesluokkalaisten vastuulla on pienempien oppilaiden aktivoiminen välituntipeleihin ja -leikkeihin.

– Jos välkkäreitä ei olisi, oppilaat seisoskelisivat pienemmissä ryhmissä juttelemassa. Isommassa ryhmässä tulee liikuttua ja tutustuttua toisiin, sanoo 5C-luokkaa käyvä Eemu Karlberg.

Välkkäreiden vetämät välituntileikit on yksi niistä keinoista, joilla koulupäivän aikaisen liikunnan määrää on Seminaarin koululla lisätty. Välituntien pituutta on myös venytetty niin, että päivän aikana on kaksi lähes puolen tunnin mittaista välituntia.

Paikalliset liikuntaseurat käyvät koululla pitämässä lajiesittelyitä, koulun omaan kerhotoimintaan on tullut hienoinen liikuntapainotus ja luokat osallistuvat aktiivisesti erilaisiin liikuntatapahtumiin.

Arkea ovat myös kuukausittaiset liikunnalliset aamunavaukset sekä opettajille tarjottava koulutus. Lisäksi toinen koulun omista liikuntavastaavista, Jenni Lehtilä, on kehitellyt opettajien käyttöön kesken tuntien pidettäviin välipalaliikuntatuokioihin vinkkikortit.

– Kannustamme oppilaita myös kulkemaan koulumatkat omin voimin, vs. apulaisrehtori Kristiina Hannula sanoo.

Hämeenlinnan ala- ja yläkouluissa koulupäivän aikaisen liikunnan määrää on pyritty lisäämään kolmivuotisen Liikkuva koulu -hankkeen avulla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta hankkeelle on myönnetty rahoitusta kahdessa erässä yhteensä 37 000 euroa. Toinen erä, joka käsittää 11 000 euroa, käytetään ensi vuonna. Palvelupäällikkö Nikke Keskinen sanoo, että periaate on saatu jo nyt hyvin juurrutettua kaupungin kouluihin.

Mitä pienemmistä lapsista on kyse, sitä helpommin heidät saa liikkeelle. Alakouluissa liikkumisinto tahtoo lopahtaa viidennellä luokalla. Todelliset haasteet oppilaiden liikuttamiseen ovat yläkouluissa, missä edes pihat eivät välttämättä tarjoa virikkeitä liikunnallisiin harrastuksiin.

– Yläkouluissa oppilaat pitäisi saada – tukioppilaat ja oppilaskuntaan kuuluvat etunenässä – mukaan. Monissa kouluissa on toiminut, kun koulun liikuntasalin ovet on avattu välituntiliikunnalle. Salissa liikkuminen ei ole noloa, siellä on sille paikka, sanoo Liikkuva koulu -hanketta Kanta-Hämeessä koordinoiva aluekehittäjä Hannamari Laitinen.

Hallitusohjelmassa on sovittu Liikkuva koulu -hankkeen laajentamisesta valtakunnalliseksi, ja tarkoitusta varten on varattu erillisrahoitusta yhteensä 21 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018. Valtakunnallistaminen ei tarkoita pakkoa, vaan jatkossakin koulut hakevat mukaan vapaaehtoisesti.

Siitä, miten erillisraha kohdennetaan käytännössä, ei ole vielä sovittu. Ohjelmajohtaja Antti Blom opetushallituksesta kuitenkin arvelee, että rahaa laitettaneen jatkossakin välituntiliikuttajien ja opettajien koulutukseen sekä välineiden hankintaan.

Mahdollista on, että tukeen on tulossa jatkossa vahvempi olosuhdepainotus. Tämä voisi mahdollistaa esimerkiksi muutamien tuhansien eurojen koulukohtaiset välinehankinnat. HÄSA