Kanta-Häme

Liivuoren päiväkodissa eletään viidessä kylässä

Hämeenlinna

Endurance ”Eddie” Osamogie on nopea liikkeissään. Seitsemänvuotias poika on järjestänyt Rajamäen kylän dinosaurukset komeisiin rivistöihin.

– Eikö olekin hieno, Liivuoren päiväkodin esikoululainen esittelee dinoarmeijaansa iloisena.

Uutuuttaan kiiltelevän päiväkodin henkilökunta ja lapset ovat kuukaudessa tottuneet esittelemään päiväkotia vieraille. Eddie on mielellään valokuvissa, sillä päiväkodin vanhimmat menevät viimeisenä syömään viereisessä sijaitsevaan Jukolan kouluun.

– Koko päiväkoti on harvoin samaan aikaan yhdessä missään. Me ruokailemme ja ulkoilemme vuorotellen, eikä se ole niin hankalaa kuin miltä se kuulostaa. Tarvittaessa piha venyy päiväkodilta lähimetsikköön tai vaikka koulun pihalle, Liivuoren päiväkodin johtaja Satu Antikainen ja lastentarhanopettajat Ritva Hollanti-Paavola ja Rina Meittamo sanovat.

MAALISKUUN ALUSSA Jukolan koulun kupeessa avatussa Liivuoren päiväkodissa opetellaan toimivan arjen aakkosia. Ensimmäiset viikot ovat menneet uusiin paikkoihin ja ihmisiin totutellessa, sillä Liivuoresta ovat löytäneet yhteisen katon Jukolan ja Nummen päiväkodit.

Päiväkodin elämä hioutuu koko ajan. Kalusteet ovat jo tulleet, mutta esimerkiksi opetusmateriaaleja on vielä tulossa.

– Uudet tilat ovat aina uudet tilat. Jukolassa oli rapistuva rakennus ja huono sisäilma. Nummen päiväkoti ehti olla evakossa Kanta-Voutilassa syksystä 2013 asti ennen kuin pääsimme Liivuoreen, Ritva Hollanti-Paavola kertoo.

PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNTA alkoi suunnitella elämää uusissa tiloissa jo puolitoista vuotta ennen muuttopäivää.

Yli 200 lasta jaettiin viiteen ”kylään” Seitsemän veljeksen mukaan. Männistössä ovat pienimmät, Impivaarassa erityishuomiota tarvitsevat 3–6-vuotiaat, Toukolassa ja Viertolassa 3–5-vuotiaat sekä Rajamäessä esiopetus.

Viiden kylän lisäksi Liivuoreen kuuluu esiopetusryhmä Luolajan koululla.

LIIVUOREN PÄIVÄKODIN yhteydessä kylämalli tarkoittaa Satu Antikaisen mukaan sitä, että toiminta järjestetään kylissä erikokoisissa pienryhmissä. Ne ovat tavallaan kuin pieniä päiväkoteja yhden suuremman sisällä.

– Käytännössä kyse on siitä, että toisilleen tutut lapset ja heidän entuudestaan tutut hoitajansa on sijoitettu ensi alkuun samoihin kyliin. Meille on nyt pääasia luoda lapsille tuttu ja turvallinen arki, vaikka ympäristö onkin vaihtunut, Antikainen sanoo.

Yhdessä kylässä on 40–50 lasta, eikä se voi olla vaikuttamatta arjen sujumiseen. Aikataulut ja niiden noudattaminen on alkanut kuitenkin sujua yllättävän hyvin, eivätkä vuorot ole aiheuttaneet kohtuuttoman pitkiä jonoja.

– Moni on ollut huolissaan siitä, kuuluuko lapsen ääni näin suuressa yksikössä. Tavoitteenamme on lapsen hyvä päivä. Se vaatii henkilökunnalta herkkyyttä ja läsnäoloa sekä tarkkoja silmiä, korvia ja joustavuutta.

Päivän lehti

20.1.2020