Kanta-Häme Hämeenlinna

Liki joka kolmas työssäkäyvä hämeenlinnalainen pendelöi – Selvitimme, onko Hämeenlinnassa asuminen Tamperetta tai Helsinkiä edullisempaa

Omistusasunto Hämeenlinnassa on huomattavasti Helsinkiä kannattavampi. Ero Tampereeseen ei ole suuri.
Hämeenlinnassa asuvan nelihenkisen perheen omistusasumisen ja yksinasuvan vuokra-asumisen kulut. Luvut ovat keskimääräisiä arvioita. Grafiikka: Heini Suvisuo

Lähes kolmannes työssäkäyvistä hämeenlinnalaisista kulkee töihin toiselle paikkakunnalle, kertoo vuoden 2017 tilasto. Kolmostien ja pääradan varrelle sijoittuva Hämeenlinna on markkinoinut itseään kaupunkina, joka on ”ihan lähellä”.

Entä, jos junailuun kyllästyy ja mieluummin muuttaa pois? Hämeen Sanomat selvitti, onko Hämeenlinnassa asuminen ja pendelöinti edullisempaa, kuin Tampereella tai Helsingissä asuminen.

Pellervon taloustutkimuksen ekonomi Peetu Keskinen vertasi kaupunkien omistusasuntojen ja vuokra-asuntojen hintoja. Esimerkkeinä oli neljän hengen perheen 90 neliön omistusasunto kerrostalossa sekä yhden hengen 30 neliön vuokra-asunto.

Hämeenlinnassa omistusasunto maksaa noin 150 000 euroa, Tampereella 230 000 euroa ja Helsingissä 420 000 euroa.

– Keskimääräiset hinnat ovat kuitenkin vain arvioita, sillä kaupungin eri alueilla hinnat voivat vaihdella paljon. Etenkin Tampereen reuna-alueilta voi löytyä Hämeenlinnan keskustaa halvempiakin asuntoja, Keskinen sanoo.

Helsingissä asuvan nelihenkisen perheen omistusasumisen ja yksinasuvan vuokra-asumisen arvioidut kulut. Grafiikka: Heini Suvisuo

Asuntojen arvo kasvaa vain kasvukeskuksissa

Vaikka omistusasunnon saa Hämeenlinnasta edullisemmin, sen arvo voi todennäköisesti pudota. Vuosina 2015–2019 asuntojen arvo on tippunut Hämeenlinnassa noin 10 prosenttia.

Tampereella ja Helsingissä tilanne on päinvastainen. Keskisen mukaan kasvukeskuksiin on tunkua vielä ainakin seuraavat 10 vuotta, ja asuntojen hinnat nousevat.

Keskisen mielestä Hämeenlinnan tilanne on erikoinen. Vaikka se sijaitsee kahden suuren kaupungin välissä yhteyksineen, asuntojen hinnat ovat viime vuosina laskeneet.

– Hämeenlinnassa ei ole samalla tavalla kysyntää, vaikka rakennettu onkin paljon. Siellä ostajan pitää miettiä, kuinka paljon on valmis ottamaan tappiota ja miten pankki antaa lainaa, Keskinen pohtii.

Vuokrataso on noussut viime vuosina koko maassa. Lisäksi koronakriisi ja sen aiheuttama epävarmuus voi vähentää asunnon ostajia, mikä näkyy vuokrien kysynnässä.

Tampereella asuvan nelihenkisen perheen omistusasumisen ja yksinasuvan vuokra-asumisen arvioidut kulut.
Grafiikka: Heini Suvisuo

Pendelöintiin vaikuttavat omat arvot

Peetu Keskisen mielestä pendelöinnin valitsemiseen vaikuttavat vahvasti ihmisten omat mieltymykset. Esimerkiksi perhesuhteet saattavat vetää eri kaupunkiin kuin työt.

Hämeenlinnassa omistusasunnon ostavalle pendelöinti kannattaa, mutta vuokralla asuvalle hintansa perusteella ei.

– Miten arvottaa vapaa-aikaa, ja miten paljon junassa haluaa istua. Tampereelle pendelöinti ei kuitenkaan vaikuta erityisen vahvalta vaihtoehdolta, sillä asunnot ovat vain vähän halvempia ja yhteyksiä on heikennetty.

Helsingissä työskentelevälle hämeenlinnalaiselle Erja Äijälälle tärkein syy kotipaikan valintaan on perhe. Muilla perheenjäsenillä koulut ja työ on Hämeenlinnassa. Äijälä kertoo silti miettineensä muuttoa vaihtoehdoksi sitten, kun lapset ovat vanhempia.

– On selvää, että pääkaupunkiseudulla asuminen on kalliimpaa. Toisaalta verotus on kevyempää ja esimerkiksi lapsille olisi laajemmat vaihtoehdot opiskelupaikkoihin. Molemmissa on puolensa.

Verottaja tekee hämeenlinnalaisten lompakkoon selvästi suuremman loven kuin Tampereella tai Helsingissä, ja kunnallisveroprosentti saattaa nousta myös ensi vuonna.

Niin ikään Hämeenlinnasta Helsinkiin pendelöivälle Ulla Simolalle asumisen hinta ja laatu ovat suurimmat syyt Hämeenlinnaan jäämiselle.

– Asunto, jonka sieltä ostaisin, olisi kuitenkin huonompi kuin se minkä täältä olen pystynyt hankkimaan. Mielestäni elämisen laatu on parempi täällä.

Ulla Simola on kulkenut Helsinkiin töihin junalla noin 22 vuotta. Kuva: Pekka Rautiainen

Junayhteydet kaipaavat kipeästi parannusta

Pendelöintiin itseensä kuluu huomattava summa rahaa. Sekä Simola että Äijälä moittivat Hämeenlinnan junayhteyksiä.

– Juna pääkaupunkiseudulle kerran tuntiin ei riitä, vaan niiden pitäisi kulkea puolen tunnin välein, Äijälä sanoo.

Yhteyksien lisäksi radan kunnossa on puutteita. Äijälä muistuttaa, että Lahdesta on Helsinkiin lähes yhtä pitkä matka, mutta se sujuu nopeammin.

Äijälän on mahdollista tehdä töitä myös etänä tai junassa, mutta välillä matkustukseen käyvä aika tuntuu turhalta. Simolakin kertoo silloin tällöin kyllästyvänsä junassa istumiseen.

– Olisihan sille ajalle muutakin käyttöä. HäSa

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 1.8.2020

Näin laskimme

Tuloina käytettiin suomalaisten keskipalkkaa, 3553 euroa kuukaudessa.

Pellervon taloustutkimuksen ekonomi Peetu Keskinen arvioi omistus- ja vuokra-asuntojen hinnat kaupunkien keskimääräisten neliöhintojen mukaan.

Kulut laskettiin PTT:n vuoden 2019 asumiskustannusarvion mukaan.

Veronmaksajain keskusliiton ekonomi Janne Kalluinen laski, paljonko kaupungeissa maksetaan kunnallis- ja kirkollisveroa. Hämeenlinnassa kunnallisveroprosentti on 21 ja kirkollisvero 1,30, Tampereella 20,25 (1,25) ja Helsingissä 18 (1).

Julkisen liikenteen hinnat ovat VR:n, HSL:n, TKL:n ja Waltin tuoreimmista hinnastoista.

Luvut ovat arvioita. Kustannuksiin vaikuttaa muun muassa asuinalue, ammatti ja muut menot.

Kommentti: Vilkkaat ja toimivat junayhteydet ovat pendelöinnin edellytys

Kuva: Pekka Rautiainen

Kuljen kesän ajan töihin Hämeenlinnaan opiskelukaupungistani Tampereelta. Tässäkin jutussa parjatut junavuorot ovat tulleet hyvin tutuiksi kahden kuukauden aikana. Aamulla ja iltapäivällä tänne on helppo päästä ja täältä on helppo poistua. Näiden ajankohtien ulkopuolella asia on toisin.

Lyhyet etäisyydet ovat Hämeenlinnalle suuri etu. Tänne on helppo luoda tunneside, sillä kaupunki on kooltaan helposti lähestyttävä ja luonto kauniita paikkoja täynnä.

Pääkaupunkiseudun jatkuvasti kulkeviin juniin tottunutta ei kuitenkaan houkuta maksimissaan tunnin välein kulkevat junat. Voi myös olla, että hämeenlinnalainen valitsee hieman korkeammat elämiskustannukset, jos säästää siinä selkeästi aikaa päivästään. Jos kolmasosa työssäkäyvistä hämeenlinnalaisista muuttaa kasvukeskuksiin, ei hyvin käy.

Siksi kaupungin pitää aktiivisesti ajaa junavuorojen asiaa. Koronan jälkeen tilanne ei saa ainakaan huonontua, vaan sen pitäisi parantua.

Vilkkaasti pysähtyvät junat pitävät nykyiset asukkaat täällä, ja voivat ne houkutella mukanaan muutaman junantuomankin.

Päivän lehti

23.9.2020

Fingerpori

comic