Kanta-Häme

Linnan iso sydän

Elokuisessa auringossa Hämeen linnan museokaupan edessä istuu mies, joka on aikapäivät katsellut linnaa aivan toisesta näkökulmasta.

Hän on nähnyt turistin jos toisenkin, mutta toisin kuin esimerkiksi oppaat, ohimennen kulisseista.

Yli kolmen vuosikymmenen ajan Markku Tamminen on pitänyt huolen siitä, että linnassa kaikki toimii niin kuin pitää.

Huomaamaton mutta korvaamaton

Tamminen tuli linnaan töihin keskiviikkona 15. lokakuuta 1980 kello 6.45.

Oltuaan kolme viikkoa työttömänä, hän oli huomannut lehdessä ilmoituksen sairasloman sijaisuudesta, kun vakituinen kiinteistötyöntekijä oli loukannut kätensä.

Ensimmäisenä päivänä linna tuntui sekavalta. Tamminen ei kuitenkaan muista eksyneensä kertaakaan, vaikka toisena työpäivänä saikin käteensä omat avaimet ja luvan pärjätä yksin.

Sitten vakityöntekijän sairasloma jatkui, ja Tamminen jäi linnaan. Lähes 34 vuoden ajan hän on pitänyt huolen maan alla sijaitsevasta lämmönjakohuoneesta, linnan sydämestä.

Huoneessa säädellään ja seurataan muun muassa kaukolämpöä ja vedenkiertoa, jotka ovat elintärkeitä linnalle. Huone on piilossa katseilta, mutta jos jokin siellä menee vikaan, sen kyllä huomaavat niin turistit kuin työntekijätkin.

Samalla tavalla huomaamaton mutta korvaamaton on myös Tamminen itse.

– Vaatimaton ja aina valmis auttamaan, kuvailee linnan tapahtumatuottaja Mari Vadén.

Kaikkea ei voi siirtää seuraajalle

Vadén muistelee ensimmäistä työpäiväänsä linnassa kymmenen vuotta sitten.

Tapana oli, että museokaupan aamuvuorossa ollut työntekijä etsi aamulla vahtimestarin, joka päästi työntekijän sisälle. Tamminen oli kuitenkin kaupan edessä odottamassa Vadénia avaimet kourassa.

– Ei tarvinnut soitella tai odotella, Vadén sanoo.

Hän jatkaa kertomalla, että jos jokin ovi oli joskus lukossa, Tamminen siirsi omat työnsä sivuun ja riensi työtovereidensa avuksi.

– Täytyy myöntää, että on häntä monet kerrat vaivattu hänen ollessa lomallakin.

Tammisen jäädessä eläkkeelle linnasta poistuu iso määrä kokemusta.

Vadénin mukaan Tamminen tuntee linnan pienimmätkin nurkat ja on ollut aina huolellinen työssään.

Tamminen ei vielä tiedä, pääseekö hän perehdyttämään tehtävään uuden työntekijän. Kokemuksen voi jossakin määrin siirtää seuraajalle. Kaikkea ei kuitenkaan.

– Hän oikeasti välittää tästä paikasta, Vadén sanoo. (HäSa)