Kanta-Häme

Linnan taival tiivistyy kahdeksaan kuvaan

Riittäisihän Hämeen linnan historiassa vuosia. Mutta aita linnan ja vankilamuseon välissä on lyhyt, ja valintoja on osattava tehdä. Niinpä linnan historia tiivistyy nyt kahdeksan kuvan muodostamaan aikajanaan.

Aikajana asennettiin punaiseen puuaitaan tällä viikolla. Historia alkaa nyt Tykistömuseon puolella olevan sillan jälkeen ja loikkii eteenpäin kohti linnan sisäänkäyntiä.

– Aikajana johdattelee linnaan ja rohkaisee, että jaksakaa vielä kiivetä, nauraa nykyään Museoviraston kehittämispalveluiden projektikoordinaattorina toimiva Anne Parikka.

Parikka ja Maire Mattinen alkoivat ideoida aikajanaa jo 1990-luvun lopulla.

– Tauluja voi tutkia vaikka opastettua kierrosta odotellessa tai illalla ohi kävellessä. Itse olen aina tykännyt vuosiluvuista, Anne Parikka sanoo.

Hankerahalla huomio Itämereen

Ei ollut itsestään selvää, mitkä vuosiluvut lopulta pääsivät mukaan aikajanaan. Viimeisestä karsinnasta rannalle jäi vielä toistakymmentä ehdotusta – jotka ehkä pääsevät joukkoon vielä joskus.

– Olisi ollut kiva päättää jana siihen vuoteen, jota eletään, mutta silloin viimeinen kuva pitäisi vuosittain vaihtaa. Ehkä viimeinen kuva vaihdetaan sitten, kun linnan kävijämäärä ylittää viisi miljoonaa, Parikka miettii.

Viime vuoden loppuun mennessä linnassa oli vieraillut 3 279 541 ihmistä.

Aikajana alkaa vuodesta 1308 ja päättyy tällä haavaa vuoteen 2009. Ensimmäinen vuosiluku edustaa vuotta, jolloin linnan mainitaan ensi kertaa kirjallisissa lähteissä.

Vuonna 2009 linna puolestaan pääsi mukaan Itämeren maiden Agora 2.0 -hankkeeseen, joka myös rahoitti aikajanan. Rahan ehtona oli, että aikajana kertoo linnan yhteydestä Itämereen.

Vuoden 2009 kuvassa esiintyvät Suomen ja Ruotsin hallitukset ja linna.

– Kahden Itämeren rannan maan hallitusten yhteiskokous oli historiallinen tapaus.

Nykyistä täydempi mäki

Loput taulut kertovat vuosista 1460, 1639, 1775, 1836, 1900 ja 1956. Välillä valinnan pohjana on linnaa muuttanut tapahtuma, välillä esimerkiksi henkilö, kuten Knut Posse.

Aikajanalla näkyvät muun muassa Hämeenlinnan kaupungin perustaminen, linnan sotilaallisen käytön päättyminen ja tehtävä naisvankilana.

– Vuoden 1900 kuvasta näkyy, miten täynnä rakennuksia linnan mäki on ollut. Hauskana yksityiskohtana kuvassa on mies ongella, Anne Parikka esittelee.

Aikajana puhuu suomen lisäksi ruotsia, englantia ja saksaa. Suuri osa noin 8 500 euron hinnasta upposi suunnittelukuluihin. (HäSa)