Kanta-Häme

Linnanpuisto kovassa käytössä kesän ajan

Linnanpuistossa järjestetään kolmet musiikkifestivaalit perättäisinä viikonloppuina heinäkuussa. Wanajan jälkiä purettiin alkuviikko ja loppuviikosta aloitettiinkin jo Linna Jazzin rakentaminen, sen jälkeen vuorossa on uusi Mellakka Festival.

Wanajalle Linnanpuiston käytöstä tuli maksettavaksi yhteensä noin 5 000 euroa, joista 930 euroa oli puiston vuokraa. Tapahtumapäivät maksavat 250 euroa ja kasaamis- ja purkupäivät 65 euroa kappale. Loput noin 4 000 euroa tuli katualueiden sulkemisesta. Yhden suljetun neliömetrin hinnaksi tuli 10 senttiä vuorokaudelta.

Hinnat määritellään kaupunginvaltuuston hyväksymässä taksassa. Avoimet ilmaistapahtumat, joissa aluetta varataan pois yleisestä käytöstä, maksavat 40 euroa päivältä. Linna Jazz maksaa kaupungille yhteensä 120 euroa vuokraa tapahtumapäivästä ja rakentamispäivistä.

Mellakan hinnaksi tulee katujen sulkemisien kera noin 2 600 euroa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) kertoo, että taksan tarkoituksena ei ole olla ansaintamenetelmä.

– Kauppa syntyy silloin, kun sekä ostaja että myyjä ovat sitä mieltä, että järjestely toimii. Taksan muuttaminen riippuisi siitä halutaanko rahallista hyötyä heti vai pidempiä kumppanuussuhteita. Tapahtumateollisuus on maailmanlaajuisesti kasvava elinkeino, jos halutaan töitä ja hyvinvointia, tarvitaan mahdollisuuksia tapahtumiin.

Vastuu alueen siisteydestä tapahtuman jälkeen jää järjestäjälle. Ehtojen täyttämiseksi tapahtumajärjestäjät maksavat 8 000 euron pantin.

Vaikka kaupunki haluaa tapahtumia Linnanpuistoon, Rautio kertoo, että raja tulee vastaan kaupunginkin puolelta, jos tapahtumat tukkivat puiston kesän ajaksi.

– Puisto ei voi olla jokaisena tai edes joka toisena kesän viikonloppuna suljettu. Nyt, kun kesän aikana on kolmet festarit peräkkäin, kaupungin pitää arvioida onko se liikaa. Kaupallisiakin tapahtumia kuitenkin tarvitaan keskustaan, Rautio sanoo.

Puistossa kesäpäivästä vauvojensa kanssa nauttineet Iina Anisimaa, Hanna-Riikka Pelo ja Tuuli Lampinen kehuivat, että siivous Wanajan jälkeen oli tehty hyvin.

Heidän mielestään on hyvä asia, että Linnanpuistossa järjestetään paljon sekä avoimia että maksullisia tapahtumia.

– Tapahtumat vetävät Hämeenlinnaan väkeä muualtakin ja tuovat rahaa kaupunkiin. Kesäisin on onneksi muitakin paikkoja, missä viettää aikaa, jos puisto on suljettu, Anisimaa sanoo.

Hän on käynyt Wanajassa useampana vuotena ja toteaa, että alue on riittävän iso pienemmille kesäfestareille. Kantolan tapahtumapuistoon siirtymistä piknikväki ei kokenut tarpeelliseksi.

– Kantola sopii hyvin isommille konserteille. Wanajassa ei kuitenkaan esiinny niin isoja bändejä, että ne ruuhkauttaisivat puiston. Tänne on myös helpompi tulla kuin Kantolaan, Anisimaa sanoo.

Myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rautio otti kantaa kysymykseen tapahtumien siirtämisestä Kantolaan.

– Sitten meidän pitäisi pystyä investoimaan lisää tapahtumapuiston infraan, Rautio sanoo.

Tapahtumapuiston rakennukseen investoitiin vuonna 2014 noin 2 miljoonaa euroa. Rahalla tehtiin esimerkiksi hyvät salaojitukset, jotka kaipaavat myös Linnanpuistossa uusintaa.

Kaupungin viheraluesuunnittelija Susanna Lappalaisen mukaan vuonna 1968 perustetun puiston infrastruktuuria ei ole suunniteltu tämän kokoluokan tapahtumia varten.

Sari Rautio kertoo, että linnan alueen suunnittelusta on käyty alustavia keskusteluja. Infrastruktuurin kehittämisen lisäksi alueelle haluttaisiin myös lisää palveluita kuten rantakahvila.

Seuraavana viikonloppuna Linnanpuistoon pystytetään myös leirintäalue, jossa festivaalivieraat voivat yöpyä.

Leirinnästä kaupunki ei saa ylimääräisiä tuloja, eikä alueen pystyttäminen vaadi lupamenettelyjä, sillä ulkoilulain mukaan väliaikainen leirintäalue voidaan pystyttää ilmoituksella kaupungin leirintäalueviranomaiselle, joka Hämeenlinnassa on kaupunkirakennelautakunta.

Alue on kuitenkin mahdollista sulkea, jos se rikkoo laissa annettuja ehtoja leiriytymiselle.

Sari Rautio toivoisi yhteistyötä myös Museoviraston kanssa, jotta linnaakin saataisiin hyödynnettyä festivaalien aikana. Sopisiko vaikkapa itse linna majoituspaikaksi festivaalien aikana?

– Linnahan on ollut aikoinaan matkalaisten välimajoituspiste, joten sehän olisi itse asiassa historiaa kunnioittava ehdotus. Nämä ovat ennen olleet paikallisen elämän keskuksia ja sellaisia ne voisivat olla edelleen, Rautio toteaa. HÄSA