Kanta-Häme

Linnasta tihkuu ripaus romantiikkaa

Hämeen linnassa ei koskaan vietetty yhtä värikästä hovielämää kuin Turun linnassa, mutta ei elämä Hämeessäkään pelkkää harmautta ollut. Komeita juhlia pidettiin myös täällä, mutta niitä ei ole nostettu koskaan yhtä näkyvästi esiin kuin Turussa.

Filosofian tohtori Tiina Miettinen löysi vanhoista asiakirjoista ihmisiä ja elämää myös 1500-luvun lopusta, kun linnan uskottiin olleen asumaton ja rappeutunut. Hän toivoo, että nyt löytyneitä tarinoita alettaisiin käyttää arkisena pidetyn linnan elävöittäjinä. Hämeen linna on mainettaan paljon värikkäämpi.

– Hämeen linnaan ei tarvitse keksimällä keksiä ihmisiä, vaan nämä ihmiset ovat eläneet linnassa ihan oikeasti. Tietoa heidän elämästään on tarjolla varsin niukasti, mutta silloin voi ottaa mielikuvituksen avuksi, Miettinen ehdottaa.

Linnan vaikutus oli suuri

Hämeen vanha linna on ollut aina osa hämäläisiä ja hämäläiset osa linnaa. Linna merkitsi eri ihmisille erilaisia asioita: hauholaiselle aatelissuvulle Asserinpojille se oli kuin toinen koti 300 vuotta. Talonpojille linna oli rahanreikä ja osalle ihmisistä työpaikka. Linna oli vankila, mutta myös joidenkin koti.

Yhtä lailla linna on kietoutunut myös Tampereella asuvan Tiina Miettisen elämään. Hänen vanhempansa muuttivat Hauholta Tampereelle, mutta Hauholla asunut isoäiti tarinoi linnassa vanginvartijana 20- ja 30-luvulla työskennelleen isänsä kokemuksista.

Kun linna vihdoin avattiin remontin jälkeen yleisölle, oli pieni Tiina Miettinen mummunsa kanssa etunenässä.

– Linna oli hirveän suuri pettymys. Siitä lähtien olen halunnut tuoda sinne ihmisiä ja elämää. Ja ehkä vähän linnaromantiikkaa. Tulin hirvittävän iloiseksi siitä, että satuin löytämään vuoden 1587 vierasluettelosta neito Ingeborgin ja Arvid Henrikinpojan nimiin. Olisivatkohan he kihlautuneet tapaamisensa aikana? Hehän avioituivat myöhemmin, Tiina Miettinen sanoo.

Hämeen vanha linna ja sen ihmiset eivät päästä Tiina Miettistä otteestaan. Hän sanookin linnaa harrastuksekseen, joka on kulkenut koko ajan mukana silloinkin, kun hän teki väitöskirjaansa ja jo silloin, kun Hauhon historia oli työn alla. Kun ARX-Tawasticaan suunniteltiin artikkeleita ihmisistä Hämeen linnassa, pisti Tiina Miettinen töpinäksi.Tutkimus jatkui, vaikka julkaisua ei koskaan tullutkaan.

– Halusin julkaista tieteellisen tekstini nyt, sillä se sisältää paljon uutta tietoa linnasta, Miettinen sanoo.

Vilkas paikka

Hämeen vanhaa linnaa on tutkittu paljon ennen kaikkea sotilaallisesti, hallinnollisesti ja taloudellisesti, mutta myös rakennushistoriallisesti. Tutkimus on painottunut keskiaikaan ja toisaalta 1700-lukuun.

Linnan ritarihenkisen loiston ajaksi katsotaan yleisesti 1500-luvun alku, mutta aiemmat tutkimukset ovat arvioineet linnan alamäen alkaneen pian 1560-luvun jälkeen. Tiina Miettisen mukaan linnassa elettiin kuitenkin hyvin vilkasta elämää 1500-luvun lopun vuosikymmeninä.

– Tilikirjat ja voudintilit antavat linnasta valoisan kuvan. Sitä korjattiin ja parannettiin innokkaasti ja se toimi 1580-luvulla jopa valtakunnan poliittisten neuvottelujen tärkeänä näyttämönä. Rappion tilassa linna ei ollut, Tiina Miettinen sanoo.

Linnassa asui koko ajan kymmenittäin palvelusväkeä ja työmiehiä sekä koko joukko palvelusväkeä ja usein myös linnanpäällikkö perheineen. Esimerkiksi linnanherra Jöns Skytte ja Margareta-rouva lapsineen asuivat linnassa ympäri vuoden. He ottivat vastaan paljon myös korkea-arvoisia vieraita.

Etelätornissa tapahtunut ruutivaraston räjähdys yhdessä siitä aiheutuneen tulipalon kanssa tuhosivat linnan vuonna 1599. Linna kuitenkin kunnostettiin uudestaan. Vaikka kuningas Kustaa II Aadolf ja hänen puolisonsa vielä vierailivatkin linnassa vuonna 1614, oli linna menettänyt merkityksensä aateliston asuin- tai vierailupaikkana.

– Kuninkaan vierailua valmistettiin varmasti todella pitkään. Olisi todella hienoa päästä tutkimaan vielä sitä aikaa. Ties mitä noista vuosista paljastuisi, Tiina Miettinen sanoo. (HäSa)

”Töissä, juhlissa ja vankityrmissä – Hämeen linna 1580-luvulta 1600-luvun alkuun” löytyy Historian tietosanomat verkkojulkaisussa http:// www.ennenjanyt.net/?p=791

Päivän lehti

1.6.2020