Kanta-Häme

Lintuja kuin Hitchcockin elokuvassa

Hakoisten pelloilla oli viikonloppuna lintuja kuin Alfred Hitchcockin elokuvassa.
Sivusta seuranneiden ei kuitenkaan tarvinnut väistellä luontokappaleiden arvaamattomia syöksähtelyjä. Tuhannet Keski- ja Länsi-Euroopasta saapuneet hanhet köllöttelivät välietapillaan Janakkalassa.
Vielä sunnuntaina linnavuoren kupeessa olevilla pelloilla oli toistatuhatta lintua, joita vanhan kolmostien varressa seuraili Juhani Kairamo.
Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtajan kaukoputki paljasti pellolla möllöttäneet täplät metsä- ja tundrahanhiksi. Joukkoon oli otettu muun muassa myös yksi lyhytnokkahanhi ja pari joutsenta.
Viikonloppuna nähtiin myös yksi erikoisuus, sepelrastas. Se on Tunturi-Lapin harvalukuinen pesimälintu.
Vielä vuosikymmen sitten luonto ei tarjonnut Kanta-Hämeessä vastaavaa näytelmää. Hanhien kevätmuuttoreitti on siirtynyt jostain syystä lännemmäksi, ja nyt niitä nähdään isoja parvia Hakoisten peltojen tapaisilla suurilla mielellään tulvaisilla peltoaukeilla. Uudet hanhisukupolvet oppivat nämä uudet muuttoreitit ja levähdyspaikat. Levähtäviä hanhiparvia voidaan siis odottaa Kanta-Hämeeseen tulevinakin keväinä.
Kairamo arvioi ison hanhiparven keräävän voimia sijoillaan pari kolme viikkoa.
Viimeistään vappuna parvi suuntaa Venäjälle. Vielä on liian aikaista nytkähtää liikkeelle, sillä tundralla on käynnissä täysi talvi.
Lintuparvea eivät pahemmin hätkäyttäneet sunnuntaina edes taivaalla liidelleet petolinnut, maakotka ja ruskosuohaukka.
Ruskosuohaukka voi aiheuttaa vipinää pienempien lintujen keskuudessa, mutta hanhien ei siitä tarvitse olla huolissaan. Maakotka puolestaan saalistaa enemmän jäniksiä ja kanalintuja.
Muuttokaudella isot linnut ovat säyseitä, eivätkä karsasta taukopaikoillaan muita lintuja. Pesimäkaudella on toinen ääni kellossa.
Varsinkin valkoposkihanhi ja kyhmyjoutsen osoittavat kärkkäästi mieltään jopa ihmiselle. Lintuja ei pidä mennä häiritsemään muutenkaan.
Hanhien ohessa kurjet ovat odotetuimpia kevättulijoita harrastajien keskuudessa. Satojen kurkien parvia on jo Suomessa havaittu, mutta tuhansia yksilöitä on vielä saapumatta.
Kurjet saattavat saapua ryminällä yhden kahden päivän aikana. Se on komeaa katseltavaa. Tavallisesti ne tulevat huhtikuun puolivälissä.
Yleisimmät kevään linnut ovat rastaat ja siemeniä popsivat peipot, jotka saapuvat matkoiltaan yleensä maaliskuusta alkaen.
Pikkulinnuista puhtaat hyönteissyöjät ovat vielä saapumatta.
Ensimmäiset haarapääskyt on jo Suomessa bongattu.
Kesän sanotaan olevan ovella, kun pääskystä ei ole päivääkään.
En sen perusteella lähtisi kaivamaan shortseja kaapista. Parina juhannuksena on ollut kylmempää kuin uudenvuoden aattona, Kairamo naurahtaa. HÄSA

Päivän lehti

29.10.2020

Fingerpori

comic