Kanta-Häme

Lisää rekkaliikennettä Itä-Euroopasta?

On vaikeaa arvioida suomalaisen kuljetusmarkkinan tulevaisuutta, jos ulkomaisten toimijoiden liiketoimintaa maassamme helpotetaan. Tiedossa kun ei oikein ole, paljonko ulkomaisia kuljetuksia teillä liikkuu tälläkään hetkellä.

Hallitus esitti joulukuussa, että Suomen lainsäädännöstä kumottaisiin kabotaasia eli vieraassa maassa rekisteröidyllä ajoneuvolla tehtyä valtion sisäistä kuljetusta koskevat kansalliset määritelmät. Kabotaasi on EU-säädösten nojalla sallittu EU- ja ETA-valtioiden ajoneuvoille.

Suomessa erilliseksi kuljetukseksi lasketaan, kun osa kuormasta puretaan matkan varrella. Samalla autolla saa tehdä enintään kymmentä kuljetusta kolmen kuukauden aikana.

EU taas ei erottele osakuormia.

Jos kabotaasiliikenne helpottuu, kuljetusala pelkää halpojen itäeurooppalaisten toimijoiden tuhoavan suomalaista työtä. Ulkomaista liikennettä näkyy paljon jo nyt, arvioi pälkäneläisen kuljetusliike Jaakko Pohjolan toimitusjohtaja Virpi Pohjola.

– Rajan ylittävässä rahtiliikenteessä pääpaino on varmaankin ulkomaisilla vetoautoilla, Pohjola arvioi.

Hänen mukaansa virolaisen rekkakuskin palkka on arviolta puolet suomalaiskuljettajan ansioista.

– Pelkään, että markkinat mullistuisivat ja meiltä jäisi paljon ajamista pois. Suomalaiset kävisivät lastaamassa ja purkamassa, mutta kuljetuksen hoitaisi ulkomaisissa kilvissä oleva auto.

EU-TILASTOJEN mukaan kabotaasiliikenteen osuus Suomessa olisi reilusti alle prosentin luokkaa. Tilastointitapa – tonnikilometrit – on kuitenkin epätarkka, kertoo hallitusneuvos Jorma Hörkkö.

– Suomessa kuljetetaan paljon maata ja puuta, eikä niissä ole paljon kabotaasia.

Tilasto on tehty kyselytutkimuksena, joten harmaan talouden määrä jää arvoitukseksi. Hörkön mukaan kyse ei kuitenkaan ole valtavasta tilastovirheestä.

– Ei voi sanoa, että Suomen kuljetusmarkkinat mullistuisivat kokonaan, vaikka määrä selvästi nousisikin, Hörkkö arvioi.

EU-tasolla kabotaasiliikennettä harjoittavat eniten puolalaisyritykset. Puolalaiset toimijat voivat kuitenkin joutua etsimään uusia markkina-alueita, sillä Hörkön mukaan kuljetukset Venäjälle ovat alkuvuodesta selkeästi vähentyneet.

– Venäläiset syyttävät puolalaisyrityksiä laittomasta kolmannen maan liikenteestä, eli että puolalaiset kuljettaisivat tavaraa Saksasta Puolaan, lastaisivat kuorman siellä Venäjän-rekkaan ja vaihtaisivat asiakirjat.

SUOMEN KULJETUS ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen sanoo EU-tilaston olevan ”puuta heinää”.

– Kun kansainvälinen kuljetus on esimerkiksi tuonut vihanneksia Varsovasta Tampereelle, sitten alkaa kabotaasikuljetus Tampereelta Kuopioon, ja seuraava keikka on Joensuusta Ouluun, niin ei ole ihmistä maailmassa, joka sen selvittäisi, hän havainnollistaa.

Lehtosen mukaan SKAL:n kolmisen vuotta vanhassa liikenteenlaskennassa noin kymmenesosa vastaantulevista raskaista ajoneuvoista oli ulkomaisia. Tietysti SKAL:kaan ei voinut selvittää, millä asialla mikäkin oli.