Kanta-Häme

Lisää Sibeliusta katukuvaan, kiitos

Sibeliuksen superviikonloppu sai sunnuntaina Hämeenlinnan kirkossa arvoisensa päätöksen, kun Viron filharmoninen kamarikuoro esitti Pohjan tähdet -ohjelmistonsa. Paras on silti vielä kokematta.

Torstaista lähtien ympäri kaupunkia pidetty Sibelius-festivaali tarjosi kaupunkilaisille toistakymmentä tapahtumaa, joiden kautta tutustua säveltäjän tuotantoon ja elämänvaiheisiin.

Suurimpana spektaakkelina oli perjantai-iltana pidetty viides Sibelius-fantasia, joka keräsi torin täyteen uteliaita katsojia.

Tämä vuosi oli kuitenkin vasta lämmittelyä. Varsinainen huuma alkaa vuodenvaihteessa, kun Hämeenlinnassa syntyneen säveltäjän 150-vuotissyntymävuosi koittaa.

Sunnuntaisissa tapahtumissa vierailleet ihmiset kokivat, että kaupungin kiiltokuvasäveltäjä saisi näkyä jopa nykyistä enemmän.

Missä on syntymäkoti?

Sibelius-festivaalit käynnistyivät sunnuntaina säveltäjän syntymäkodilta, jossa järjestettiin opastettu kierros.

Paikalle olivat sattuneet juuri Mikkelistä Hämeenlinnaan muuttaneet opiskelijat Suvi Hietaniemi sekä Satu Kaipainen. He eivät alun alkaen tietäneet, että keskustan keltapuinen talo on säveltäjän synnyinkoti.

– Olen tästä parin viikon aikana pyöräillyt joka päivä ohi, enkä tiennyt sitä ennen kuin luimme netistä tästä tapahtumista, Hietaniemi sanoo.

Samaa toteaa Kaipainen. Sibelius-festivaalin aikana kaupunki ei perjantaista fantasia-esitystä lukuun ottamatta näytä kovin sibeliusmaiselta.

– Lähes kaikki osaavat yhdistää Sibeliuksen Hämeenlinnaan, Kaipainen toteaa.

Esittelykierroksen jälkeen pidettiin puhetilaisuus, jossa festivaalin johtaja Erkki Korhonen, kuorokonsertin johtaja Heikki Seppänen ja Sibeliuksen kuoromusiikista väitöskirjan tehnyt Sakari Ylitalo alustivat konsertin ohjelmistoa.

Kierrokselle ja alustusta seurannut Matti Mikkola saapui seurueineen Iitistä. Veljen vaimolla oli syntymäpäivät, jota varten tehtiin matka Hämeenlinnaan.

– Matkaa suunnitellessa meille selvisi internetistä, että nyt on Sibelius-viikonloppu. Se sopi meille. Sibeliukseen liittyy paljon isänmaallisuutta, paljon kuoroissa laulanut Mikkola toteaa.

Heiskaset kirkolla

Alustusta seurannut parikymmenhenkinen joukko lähti kiirehtimään torin poikki kirkolle: päätöskonsertin alkuun oli aikaa enää parikymmentä minuuttia.

Iltapäivän sadekuurolta ehti kuitenkin hyvissä ajoin sisälle Kari ja Irma-Liisa Heiskanen.

Hämeenlinnalaisten Heiskasten mielestä Sibelius alkoi näkyä Hämeenlinnassa vasta, kun Erkki Korhonen tarttui toimeen. Heidän mielestään säveltäjää ei aiemmin älytty hyödyntää.

– Kun kauppakeskus Goodmanin nimi julkaistiin, niin minun mielestäni se olisi pitänyt kutsua Janneksi. Kouluissakin voisi Sibelius juhlavuonna näkyä, Kari Heiskanen miettii.

Viesti on kutakuinkin sunnuntain otannalla selvä: säveltäjä saa ja pitää näkyä, kun siihen on tilaisuus. (HäSa)