Kanta-Häme

Lisäneliöt laineilla

Ei keinu, ei. Ensiaskelet toivottavat ennakkoluulon sinne, mistä se tulikin. Helppoa se olisi heittää myös laidan yli mereen, sillä jäänmurtajayhtiö Arctian toimistorakennus kelluu aivan Katajanokan edustalla.
 
Veden pinnalla pysyvä, 900 neliömetrin kokoinen rakennus. Sitä ovat viimeisen kahden vuoden aikana saapuneet ihmettelemään arkkitehtiryhmät ympäri maailmaa. Oikeastaan ihmetyksen aihe ei ole niinkään itse kelluva rakennus. Sellaiset ovat maailmalla huomattavasti Suomea yleisempiä.
 
Ryhmiä on kiinnostanut enemmän se, muistuttaako rakennus enemmän taloa vai alusta.
 
Rakennuksen pääsuunnittelijana toimineelle arkkitehti Mikko Summaselle projekti oli hyppy tuntemattomaan. Kelluvaa rakennetta ei kukaan K2S -toimiston arkkitehdeistä ollut aikaisemmin suunnitellut.
Kelluva toimisto oli yksi sulka lisää K2S:n hattuun. Aikaisemmin Summanen on yhdessä yhtiökumppaneidensa Kimmo Lintulan ja Niro Sirolan suunnitellut Kampissa sijaitsevan hiljaisuuden kappelin ja hotelli Paasitornin sekä osallistunut lukuisiin arkkitehtikilpailuihin.
 
Ensimmäiset luonnokset Arctian toimistosta tehtiin Katajanokan rantaan. Sitten Arctia kysyi, voisiko toimisto sittenkin kellua meressä.
 
– Laiturialueella tuonkokoiselle rakennukselle ei olisi ollut tilaa. Koska kyseessä oli laivanvarustusyhtiö, olimme itsekin sitä mieltä, että kelluva rakennus olisi oivallinen ratkaisu.
 
Summanen haki suunnitteluun tukea laivanrakennuspuolelta. Yhteistyön ansiosta hän oppi asioita, jotka jälkikäteen ajateltuina tuntuivat itse asiassa hyvinkin loogisilta: pinnalla pysymisen kannalta rakennuksen symmetrinen muoto on parempi kuin epäsymmetrinen. Horisontaali on parempi kuin vertikaali.
 
Veden pinnalla kelluvat rakennukset ovat Suomessa jääneet usein haavetasolle. Ensimmäiset kelluvat talot ovat sijainneet kovan rahan asuinalueilla, ja niitä on ehkä tietoisestikin markkinoitu luksuksena.
 
Jarruja on puolusteltu myös ainakin vaihtelevilla sääolosuhteilla sekä pelottelulla siitä, mitä tapahtuisi, jos tekniset järjestelmät, joille esimerkiksi kunnallistekniikka ja lämmistysjärjestelmät, pettäisivät.
 
Summasen mielestä moinen pelko liittyy rakentamiseen aina, sijainnista riippumatta.
 
– Samanlainen riski liittyy esimerkiksi rantatontille rakennettaessa. Onnettomuudet ovat onnettomuuksia, eikä niitä voi koskaan täydellä varmuudella välttää. Kun rakennus on huolellisesti suunniteltu ja rakennettu, riski on kuitenkin hyvin pieni.
 
Sääolosuhteet voivat vaikuttaa ainakin rakennuksen tasapainoon. Talvisaikaan jäät voivat painaa yhtä nurkkaa kumoon ja kesäisin virtaukset siirtää asentoa vähän kerrassaan.
 
Arctian toimistorakennus pysyy tasapainossa, sillä toimistolle vievän laiturin ponttooneissa on tankit, joiden avulla rakennuksen saa taarattua vaakaan. Rakennus on kytketty normaalisti kunnallistekniikkaan ja se on kaukolämpöverkossa.
 
Kehittynyt tekniikka on tuonut rakennuskustannuksia roimasti alas. Toimisto rakennettiin telakkaolosuhteissa. Se oli arkkitehti Summasen mukaan turvallista, sillä kontrolloidussa tilassa esimerkiksi eristeet eivät päässeet kastumaan ollessaan taivasalla. Rakennus tuotiin paikalleen valmiina ja kiinnitettiin laituriin muutamassa tunnissa.
 
Tämä tarkoitti sitä, että moni Katajanokalla eli Skattalla liikkuva hieraisi aamulla silmiään, kun rannalle oli yhdessä yössä ilmestynyt upouusi rakennus.
 
Arctia oy on vuokrannut Helsingin satamalta ison palan Katajanokalta. Kelluvan toimiston lisäksi siellä pitävät majaa kesäaikaan jäänmurtajat Urho ja Sisu.
 
Nelisen vuotta sitten yhtiö päätti tehostaa liiketoimintaansa. Tämä tarkoitti toimistoväen muuttoa Espoosta lähemmäksi Urhoa ja Sisua Katajanokalle ja uuden toimiston rakentamista.
 
Katajanokalla rakennusoikeutta oli rannassa ainoastaan 60 neliön verran. Rakennukseen olisi pitänyt pinota kerroksia viisi tai kuusi, ja se olisi ollut historiallisen alueen maisema-arvon kannalta ongelmallista.
 
– Kaupungilta olisi tuskin herunut rakennuslupaa. Nyt kun toimistoa katsoo mereltä, se on selvästi alisteinen Engelin arkkitehtuurille. Se siis sulautuu ympäristöönsä, kertoo yhtiön tekninen johtaja Kari Patrakka.
 
Laituritilaa sen sijaan riitti. Yhtiö ei tarvinnut maksaa tonttivuokraa lainkaan, joten se saattoi rakentaa täysin uuden toimiston. Kelluva ratkaisu osoittautui kokonaisuudessaan maalla seisovaa edullisemmaksi.
 
– Kelluva toimisto ja huoltorakennuksen remontointi maksoivat yhteensä reilu 3 miljoonaa. Kelluvan toimiston rakentaminen säästi meille kaikkiaan 10-15 prosenttia, Patrakka kertoo.
 
Skattalaisten mielipide oli Arctialle tärkeä. Muutaman vuoden takainen riita Guggenheimin sijainnista opetti, ettei kerta olisi ollut ensimmäinen, kun uudisrakentamista alueelle vastustettaisiin.
 
Kävi toisin. Asukkaat pitivät rakennuksen ilmeestä, ja sille annettiin siunaus.
 
Ranta-alueet alkavat Suomessakin olla täyteen rakennetut.
 
Merta ja järviä tullaan tuskin taajaan kattamaan kaukaisessa tulevaisuudessakaan, mutta Mikko Summasen mielestä kelluvat rakennukset tarjoavat kiinnostavan vaihtoehdon, kun asuntoja tarvitaan mutta haluttuja tontteja ei ole tarjolla.
 
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakentamisessa on mietitty ympäri maailmaa. Monet veden rajaan rakennetut kodit ja hirsihuvilat voivat tulevaisuudessa olla vaarassa huuhtoutua vesille, jos hurjimmat riskiskenaariot toteutuvat.
 
– Kelluvien rakennusten etu on se, että ne nousevat vedenpinnan mukana.
 
Summanen toivoo Suomeen innovatiivisempaa arkkitehtuuria. Rohkeutta voisi hänen mukaansa hakea monella tavalla, ei pelkästään kelluvilla ratkaisuilla.
 
– Rehellisesti sanoen Suomesta puuttuu rakentamisen rohkeutta. Esimerkiksi länsinaapurissa ilmasto-olosuhteet ovat samanlaiset, mutta kelluvaa rakentamista on huomattavasti enemmän.
 
Toisaalta, jos tonttimaata tai laituritilaa löytyykin myöhemmin mieluisammalta paikalta, ei unelmien talosta tarvitse luopua. Sen voi napata sellaisenaan mukaansa.
 
Arctian toimistorakennusta pitelee paikoillaan ainoastaan neljä pulttia sekä kunnallistekniikan liittymät.
 
Kun ulkona mellastaa voimakas myrsky tai kun luotsivene hurjastelee rannassa, keinahtaa myös toimisto kerran, pari paikallaan. Ponttoonin tankit täyttyvät automaattisesti, jos tasapaino heilahtaa puolella asteella tai enemmän.
 
Edellistalvena jäät painoivat toimiston kokonaisen asteen vinoon. Silloin ovet eivät pysyneet kiinni, ellei niitä painanut kiinni kahvasta saakka. Kesällä suuret ikkunat päästivät läpi valon lisäksi myös lämpöä helteisiin lukemiin saakka.
 
Kari Patrakan mukaan tällaista ei kuitenkaan satu usein.
 
– Käytävää voi halutessaan juosta edestakaisin, hän sanoo ja virnistää.
 
Ensimmäiset viikot uudessa toimistossa aiheuttivat osalle huimausta. Sitten aivotkin tottuivat. Tänä kesänä 30 hengen työyhteisö viettää kahvitunteja rakennuksen keulassa sijaitsevalla terassilla sellaisina kesäpäivinä, kun aurinko välkehtii meren pinnasta kasvoille saakka. HÄSA
 
 
 

Engelinranta tarvitsee vielä lainvoiman ja rakennuttajan

Hyvin ja laadukkaasti rakennettuja koteja halvalla. Sellaisia asuntoja himoitsee kutakuinkin jokainen kaupunki.
 
Engelinrannan uutta asuinaluetta on suunniteltu Pasikiventien varteen, osittain entisen kaatopaikan päälle. Kaupungin on tarkoitus teettää alueen puhdistuksen yleissuunnitelma syksyllä. Puhdistaminen aloitettaneen ensi kesänä, jos budjetti sen sallii.
 
Perinteisten, maalla seisovien talojen lisäksi Vanajaveden kainaloon on suunniteltu kelluvia taloja.
 
Vedessä kelluvilla kodeilla on sikahintaisen luksuksen maine.
 
– Ihan turhaan, sanoo Hämeenlinnan kaupungin arkkitehti Niklas Lähteenmäki.
 
Kelluvia taloja ei tarvitse paaluttaa eikä maata niiden alla puhdistaa. Siksi niiden rakentaminen saattaa Lähteenmäen mukaan tulla maalle suunniteltuja asuntoja halvemmaksi.
 
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Engelinrannan osayleiskaavan juhannusviikolla. Seuraavaksi tarvitaan asemakaava, johon kaupunki ottaisi mukaan mielellään myös tulevan rakennuttajan.
 
Päätös valtuustossa ei ollut yksimielinen. Esimerkiksi Hannu Kärpänen (ps.) on esittänyt huolensa siitä, miten talojen kiinteistövero, talvikunnossapito ja viemäröinti hoidettaisiin.
 
Veden pinnalle rakentaminen vaatii myös Lähteenmäen mukaan runsaasti lisäselvityksiä. Hän kuitenkin muistuttaa, että kestävän kehityksen mukainen rakentaminen on mahdollista myös kelluvien talojen kohdalla.
 
– Talot voidaan yhdistää kunnallisverkkoon ja laiturialuetta kunnossapitää suolauksen sijaan esimerkiksi lämpöpumppujen avulla.
 
Vanajaveden virtaukset tai veneväylät saattavat vaikuttaa rakentamispäätökseen. Myös kulkuyhteys uudelle asuinalueelle on järjestettävä uudella tavalla. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että koko Paasikiventietä on siirrettävä.
 
Lähteenmäki muistuttaa, että kelluva Engelinranta on vain osa isompaa palapeliä.
 
– Käytännössä edessä on noin kymmenen vuoden mittainen projekti.
 
Engelinranta oy:n toimitusjohtaja Kristiina Koskiaho kertoo, että kaava sallisi kelluvien, kaksikerroksisten rivi- tai luhtitalojen rakentamisen.
 
Hänen mukaansa kelluvasta osasta ei tehdä rikkaiden slummia, päinvastoin. Vanajaveden päälle on tarkoitus rakennuttaa asuntoja sosiaalisin perustein, esimerkiksi opiskelija-asuntoja.
 
– Useimmat kelluvat talot Suomessa kelluvat meressä. Järvessä kelluttaminen on helpompaa, sillä veden virtaukset tai pinnankorkeuden vaihtelut eivät ole yhtä raskaita.
 
Koskiahon mukaan kelluvien talojen kohdalla on kyse Hämeenlinnan imagoarvosta. Myös Niklas Lähteenmäki uskoo, että asunnoille oli kysyntää.
 
– Uudenlainen rakentaminen toisi myös kaupunkikuvaan kaivattua vaihtelua. HÄSA