Kanta-Häme

Lisäraidetta pusketaan nyt eteenpäin isommalla joukolla – hallitus harkitsee vielä pääradalle suunnittelurahaa

Hämeen ja Pirkanmaan kansanedustajat vaativat suunnittelurahan lisäämistä jo ensi vuoden budjettiin.

Pääradalle lobataan nyt kolmatta raidetta kaikin keinoin ja aiempaa suuremmalla joukolla, jotta rataremontti ehdittäisiin saada uuden EU-rahoituksen ensimmäiseen aaltoon.

Kiireellisin tavoite on tiristää valtiolta kahdeksan miljoonaa euroa Tampereen ja Riihimäen välin parantamisen yleissuunnitelmaan, joka on edellytys EU-tuen hakemiselle. Hallitus budjetoi ensi vuodelle pääradan kehittämisen suunnitteluun vain miljoonan euron aloitusrahan.

Hämeen Sanomien kyselykierros eri vaalipiirien kansanedustajille paljasti, että budjettilisäystä sekä Tampereen ja Riihimäen välisen lisäraiteen kiirehtimistä ajetaan parhaillaan monissa pöydissä Hämeessä ja Pirkanmaalla. Taustatukea antavat niin ikään yhteistyötään tiivistäneet maakuntaliitot sekä kunnat ja elinkeinoelämän edustajat. Sitova lupaus kolmannesta raiteesta aiotaan myös juntata väkisin seuraavaan hallitusohjelmaan.

Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja Arto Satonen (kok.) Sastamalasta pitää lisäraidetta täysin välttämättömänä ja samalla maan tärkeimpänä liikennehankkeena.

– Se palvelee Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan lisäksi erityisesti Pohjanmaan, Satakunnan, Oulun ja Keski-Suomen tarpeita. Kyse on Suomen radasta.

”Pääratalaiset” pyrkivät parhaillaan ylipuhumaan avainministereitä ja hallituspuolueiden valtiovarainvaliokunnassa istuvia jäseniä yleissuunnitelmarahojen ja rataprojektin vauhdittamisen taakse. Valiokunnassa pääradan puolesta taistelevat Timo Heinonen (kok.) Lopelta ja Pauli Kiuru (kok.) Valkeakoskelta.

Hämeen kansanedustajien yhteiseen talousarvioaloitteeseen yhtyi äskettäin muidenkin vaalipiirien edustajia.

Uuden EU-rahoituskanavan aukeaminen johtuu siitä, että päärata eli Suomi-rata nostetaan piakkoin Euroopan ydinverkkojen kategoriaan (TEN-T) ja samalla Verkkojen Eurooppa -kokonaisuuteen (CEF eli Connecting Europe Facility). Vuonna 2021 alkavalla ohjelmakaudella pääradan uudistamiseen voi saada 20 prosentin EU-rahoituksen.

Yleissuunnitelman laatiminen vie monta vuotta. Jos se aloitetaan vasta ensi vuoden jälkeen, koko raideprojekti uhkaa lipua hamaan tulevaisuuteen.

 

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) Forssasta kertoo, että hallitus pohtii vielä pääradan tilannetta.

– Käymme hallituksen piirissä läpi, voisiko vielä tämän hallituskauden aikana olla mahdollista edetä suunnittelussa kunnianhimoisemmin.

– Olen ollut hallituksessa vaikuttamassa asian etenemiseen kohti suunnitteluvaihetta, ja nyt ponnistelemme sen yhdeksi prioriteetiksi seuraavan hallituksen ohjelmaan.

Grahn-Laasonen pitää nopeaa päärataa Hämeen kohtalonkysymyksenä.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) ei kommentoi budjettilisäystoivetta eikä sitä, miksei pääradalle herunut vielä yleissuunnittelurahaa. Hän kuitenkin vahvistaa, että Suomen tavoitteena on hyödyntää CEF-rahoitusta pääradan parantamisessa.

– Tämä edellyttää EU-vaikuttamisen lisäksi sitä, että Suomessa on meneillään tukikelpoisia hankkeita, joille on myönnetty kansallinen rahoitus EU-rahoituksen jaon kannalta optimaalisessa aikataulussa. Tämä otetaan huomioon hankkeita suunniteltaessa.

Bernerin mukaan koko Helsingin ja Tampereen välisen rataosuuden parantamista on suunniteltava ratajaksoittain ja toteutettava vaiheittain.

– Jatkosuunnittelussa tarvitaan peruskorjauksen, välityskyvyn lisäämisen ja matka-aikojen lyhentämistä edistävien toimenpiteiden yhteensovitusta myös Tampere–Riihimäki-välillä. Pääradan lisäraiteisiin on varauduttava, Berner muotoilee.

Pääradan parantamista vaativat kansanedustajat tapaavat ministeri Bernerin ensi viikolla.

Virkamatkalla Balilla olleelta valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.) ei saatu kommenttia pääradan suunnittelurahoituksen tilanteesta.

Erityisesti kaikki Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen kansanedustajat ovat tähänkin asti ponnistelleet kolmannen raiteen puolesta, mutta se on jäänyt muiden, vaikuttavuudeltaan vähäpätöisempien hankkeiden jalkoihin.

Viimeksi pääradan ohi rymisteli Turun ja Helsingin välinen ”tunnin juna”, jonka suunnitteluun hallitus myönsi jo aiemmin 40 miljoonaa euroa. Pääkaupunkiseudulle junaillaan myös tunnelipitoista, Pasilasta lentoaseman kautta Keravalle kulkevaa lentorataa, joka maksaisi arviolta 2,4 miljardia euroa – neljä kertaa enemmän kuin Tampereen ja Riihimäen välinen kolmas raide.

Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) moittii Sipilän hallitusta ”objektiivisten kriteerien ohittamisesta” isojen investointien priorisoinnissa.

Pohjanmaan poliitikot keskittyvät lobbaamaan sitä, että pääradan Tampereelta Ouluun jatkuva osuus saataisiin kokonaan kaksiraiteiseksi. Helsinki–Tampere-välin parannustarpeita koskeviin sähköpostikysymyksiin vastasi Vaasan vaalipiirin 16 kansanedustajasta vain yksi, Antti Kurvinen (kesk.) Kauhavalta.

Kurvinen kannattaa kolmatta raidetta Helsinki–Tampere-radalle ja toista raidetta välille Tampere–Seinäjoki. Hän nostaa koko pääradan edunvalvonnan ongelmaksi sen, että viimeaikaisiin yhteistyöavauksiin asti Kanta-Häme on vaikuttanut eri edunvalvontaryhmissä kuin Pohjanmaat ja muu Länsi-Suomi. HäSa