Kanta-Häme

Lisätehot tarpeen talouskuurissa

Talouden tasapainottaminen on erittäin haastavaa, vaikka siitä on sovittu yhdessä jäsenkuntien kanssa.

Näin arvioi sairaanhoitopiirin taloutta sen tarkastuslautakunta.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun se kiinnittää huomiota alijäämään, joka on nyt kasvanut 25,5 miljoonan euron suuruiseksi.

Kanta-Häme on tällä hetkellä sairaanhoitopiireistä alijäämäisin. Viime vuonna taloutta saatiin silti jo kammetuksi paremmalle uralle.

Tarkastuslautakunta huomauttaa arviointikertomuksessaan, etteivät kuntien kanssa sovitut tasapainottamistoimet toteudu ainakaan täysipainoisesti.

Suunnitelman mukaan talous kääntyy ylijäämäiseksi vuonna 2018. Lautakunta arvioi tähän kohdistuvan huomattavia riskejä.

Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, etteivät tasapainotuspyrkimykset saa johtaa tietoiseen väärinbudjetointiin.

– Uuden kuntalain mukaan kuntayhtymien on katettava alijäämänsä määräajassa samaan tapaan kuin kuntien.

Jäsenkunnat ovat sitoutuneet siihen, että sairaanhoitopiirin käyttömenojen kasvu voi olla 4-5 prosenttia eli suurempi kuin kuntien omien käyttötalouden kasvu.

– Sairaalassa toimintatavat ovat jo muuttuneet. Painotamme silti sen tärkeyttä, että sairaanhoitopiirin johto ja henkilöstö sitoutuu yhä talouden tasapainon saavuttamiseen, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Anita Joenpalo sanoo.

Lautakunta suosittaa henkilöstön kannustejärjestelmän valmistelua. Sen avulla olisi mahdollisuus parantaa tehokkuutta ja tuloksellisuutta.

Jos alijäämiä ei saada sulamaan suunnitellussa aikataulussa, kunnat joutuvat joka tapauksessa vastamaan niistä.

Tasapainottamissuunnitelma on varsin vaativa. Sen mukaan vuosien 2017-2018 talouteen kohdistuu kovia paineita, sillä 2017 tilinpäätöksen pitäisi olla 8,7 miljoonaa ja 2018:n jopa 12,9 miljoonaa ylijäämäinen.

Tarkastuslautakunta huomauttaa, että talouden tasapainottamispyrkimykset eivät saisi johtaa tietoiseen väärinbudjetointiin.

Valoa on hieman näkyvissä, sillä viime vuodelta alijäämää kertyi alle budjetoidun.

Sekä tarkastuslautakunta että tilintarkastaja Minna Ainasvuori ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että palveluita on ostettu ulkoa reippaasti yli budjetin.

– Budjetin mukaan esimerkiksi leikkausjonojen purkua olisi tehty enemmän omana työnä, mutta se ei näy onnistuneen, Joenpalo pohtii.

Koko sairaanhoitopiirin tasolla budjetti piti. Yhtymävaltuusto saa kuitenkin selvityksen ulkoisten toimintamenojen ylityksestä ennen kuin päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauksista. Häsa

Päivän lehti

5.4.2020